TENKin vastine VTT:n vilppiepäilyasiaan

18.02.2016

TENKin vastine VTT:n vilppiepäilyasiaan

suomi

Tutkimuseettinen neuvottelukunta valvoo mutta ei tutki

Viime päivien tutkimusvilppikirjoittelussa on käsitettä vilppi käytetty varsin reippaasti. On pohdittu myös Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) roolia ja valtuuksia vilpin torjunnassa ja tutkimuksen laadun varmistamisessa. On syytä täsmentää, mikä on TENK ja mitä on tutkimusvilppi.

TENK valvoo ja ennaltaehkäisee tutkimusvilppiä kaikilla tieteenaloilla. TENK on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, jonka jäsenet nimitetään tiedeyhteisön ehdottamista eri tieteenalojen asiantuntijoista. TENKillä on päätoiminen pääsihteeri, jonka palkka tulee ministeriön määrärahoista. Sen sijaan neuvottelukunnan jäsenille ei makseta työstään palkkaa.

Tutkimusvilpin määrittely ja tutkinta perustuu TENKin Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (HTK) -ohjeeseen. (Ks. www.tenk.fi/htk-ohje) Ohje on kansainvälisesti arvostettu esimerkki eurooppalaisesta tiedeyhteisön itsesääntelyjärjestelmästä. Hyvän tieteellisen käytännön loukkauskategorioita on Suomessa kaksi. Niistä vakavammaksi eli vilpiksi luetaan plagiointi ja anastaminen sekä havaintojen sepittäminen ja vääristely. Piittaamattomuutta ovat tutkimustyön eri vaiheisiin liittyvät törkeät laiminlyönnit.

Kaikki julkisen rahoituksen piirissä olevat yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat sitoutuneet noudattamaan HTK-ohjetta. Jos esiin nousee hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäily, se tutkitaan siinä organisaatiossa, jossa epäilty tutkija toimii. Kyseinen organisaatio vastaa kaikista kuluista, joita selvityksestä syntyy. Kaikista uusista epäilyistä ja selvityksistä tulee tieto TENKille. Nykyisellään TENKillä ei ole valtuuksia eikä resursseja tutkia epäilyjä.

Vilppiepäily on erittäin raskas asia tutkijalle ja tiedeyhteisölle. Siksi on ehdottoman tärkeää, että asian selvittäminen on perusteellista ja puolueetonta. HTK-prosessi varmistaa kaikkien osapuolten kuulemisen ja oikeusturvan. Tapausta varten perustettavassa HTK-tutkintaryhmässä tulee olla vähintään kaksi kyseisen organisaation ulkopuolista asiantuntijajäsentä.

Tutkimusorganisaatiot noudattavat HTK-ohjetta yleensä kirjaimellisesti. Jos HTK-loukkaus todetaan, asiasta on tiedotettava paitsi TENKille myös loukkaukseen syyllistyneen henkilön työnantajalle ja rahoittajille sekä alan tiedeyhteisölle ja tutkimuksen julkaisseelle taholle. Muista seuraamuksista päättää a.o. tutkimusorganisaatio. Jos asiaan sisältyy esimerkiksi epäilyjä taloudellisista väärinkäytöksistä, ne käsitellään luonnollisesti oikeusprosesseissa.

TENK on vetoomustuomioistuimen kaltainen elin olematta kuitenkaan tuomioistuin. Kun HTK-prosessi on saatettu tutkimusorganisaatiossa päätökseen, lopputulokseen tyytymättömät asianosaiset voivat pyytää asiasta TENKiltä lausunnon. TENK voi antaa arvionsa siitä, onko hyvää tieteellistä käytäntöä loukattu tai onko HTK-tutkinta suoritettu asianmukaisesti. TENK ei ota kantaa tieteellisiin näkemyseroihin, vaan ne kuuluvat tiedeyhteisölle. TENKin lausunnot ovat julkisia. Niiden anonymisoidut lyhennelmät löytyvät TENKin toimintakertomuksista.

Julkisuudessa esillä olleessa VTT:n HTK-prosessissa ei todettu tutkimusvilppiä. Kyseiseen asiavyyhteen liittyneistä tutkintaprosesseista TENK on antanut kaksi virallista lausuntoa.

Krista Varantola, puheenjohtaja, TENK

Sanna Kaisa Spoof, pääsihteeri, TENK