TJNK-näkökulma – Reetta Kettunen: Apurahahakemuksista, osa 3

Keväällä kirjoitin tekstit tiedonjulkistamisen apurahahakemusten työsuunnitelman tärkeydestä ja annoin muutamia käytännön vinkkejä hakemusten kirjoittamiselle. Tällä kertaa avaan, millaisia eri vaiheita hakemukset käyvät läpi sen jälkeen, kun ne on jätetty Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalle ja ennen kuin rahoituspäätökset tiedonjulkistamisen apurahoista julkistetaan.

Arviointi

Hakemuksia saapuu enemmän kuin rahoitusta voidaan myöntää. Rahoituspäätökset tehdään hankkeiden arvioinnin perusteella: jokaisen hakemuksen lukee kolme eri henkilöä, joiden antamat pisteet ovat lopullisen arvioinnin pohjana.

Hakemuksesi koko tietosisältö vaikuttaa arviointiin, vaikka työsuunnitelma on sen selkäranka. Esimerkiksi toimiva viestintäsuunnitelma vahvistaa hyvää työsuunnitelmaa. Kaikki tietopohja vaikuttaa siihen, miten hakemuksesi sijoittuu lopullisessa vertailussa. Vaikka työsuunnitelma on arvioinnin keskeinen osa, ei hakemuksen muissakaan kohdissa kannata lepsuilla – jokainen osa vaikuttaa hankkeen lopulliseen arviointiin.

Hankkeelle voidaan myöntää apuraha, vaikka olisit saanut sille muutakin rahoitusta. Tällöin arvioinnissa kiinnitetään huomiota rahoituksen kokonaisuuteen.

Hyvä hallintotapa

Neuvottelukunta noudattaa toiminnassaan hyvää hallintotapaa. Pyrimme olemaan mahdollisimman avoimia toiminnassamme. Vuosittainen apurahojen hakujulistus on oiva tietopaketti, jossa muun muassa edellä mainittua arviointia on avattu. Kehitämme jatkuvasti verkossa olevia ohjeita ja erityisesti usein kysyttyjä kysymyksiä.

Apurahoihin liittyvässä arvioinnissa ja päätöksenteossa tarkistetaan esteellisyys eli jääviys. Neuvottelukunta toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteydessä. Talon sisäisiä hakijoita koskevan linjauksen mukaan apurahoja voi hakea vain toimihenkilö, joka ei ole missään tekemisessä TSV:n apurahahallinnon kanssa tai toimi sellaisen henkilön sijaisena, joka osallistuu apurahahallintoon.

Seuranta

Apurahan myöntäjät haluavat seurata rahoituksen käyttöä. Tyypillisesti raporttia pyydetään vuoden kuluessa myönnöstä. Tiedonjulkistamisen apuraharaportti on vapaamuotoinen ja siinä kerrotaan, miten hanke on edennyt apurahakaudella.

Mihin sitten kiinnitämme huomiota? Siihen, että työ on edistynyt työsuunnitelman linjojen mukaisesti. Hankkeiden ei tarvitse olla valmiita raportointihetkellä. Julkaistuista töistä toivomme saavamme näytekappaleen tai muuta tietoa, josta selviää, miten ja missä hanke vaikuttaa.

Vuonna 2018 selvitimme tiedonjulkistamisen apurahojen toimivuutta. Tiedämme hankerahoituksen olevan riittämätöntä ja sirpalemaista. Rahoitusta haetaan monilta tahoilta. Tiedämme myös, että te tekijät olette sitkeitä ja tahdotte saada työnne julkaistua.

Meille erityisen tärkeää on apurahansaajien anonyymisti antama palaute. Tätä keräämme verkkokyselynä. Muistathan täyttää kyselyn raportoinnin yhteydessä. Ole rehellinen; ruusut ovat ihania, mutta risut kehittävät käytäntöjä.

Vuoden 2021 tiedonjulkistamisen apurahamyönnöt löydät verkkosivuiltamme Myönnetyt apurahat -osiosta.

Lue myös uutinen vuoden 2021 apurahamyönnöistä.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta jakaa vuosittain tiedonjulkistamisen apurahoja, joilla tuetaan monipuolista, monikanavaista ja uudistavaa tietokirjoittamista ja tiedonjulkistamista. Apurahat ovat osa Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) kautta jaettavaa valtionapua, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt tutkitun tiedon julkistamisen tukemiseen.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) kirjoitussarjassa julkaistaan kantaaottavia, ajankohtaisia ja perusteltuja mietteitä tiedonjulkistamisesta. Tästä linkistä löydät kaikki sarjassa julkaistut kirjoitukset.