Vuosina 2019–2025 Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) puheenjohtajana toiminut professori (emerita) Riitta Keiski analysoi tutkimuseettisen toimintakentän muutoksia päättyneen puheenjohtajakautensa aikana. TENKin työtä ohjaa asetus tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta, ja sille asetetut tehtävät ovat vakiintuneet ja muodostuneet pysyväksi kulmakiveksi suomalaisessa tutkimuseettisessä järjestelmässä.
- Yli 30 vuoden aikana neuvottelukunnalle on tullut myös uusia tehtäviä, joten TENKiä koskevan asetuksen uudistustarve on välttämätön.
Keiskin puheenjohtajakaudella TENK tarkasteli tulevaa sijoittumistaan, rooliaan tiedekentässä ja sidosryhmien tahtotilaa. Tavoitteeksi asetettiin TENKin riippumattomuuden varmistaminen ja toimintaedellytysten vahvistaminen laki- ja organisaatiouudistustilanteessa. Tätä käynnistettyä työtä tullaan jatkamaan nykyisellä toimintakaudella.
TENK on kansainvälinen tutkimusetiikan uranuurtaja
Keiski arvioi, että työ, jota TENK tekee laatiessaan kansallisia ohjeistuksia, järjestäessään seminaareja ja edistäessään etiikan koulutusta, koordinoidessaan ihmistieteiden eettistä ennakkoarviointia sekä verkostoituessaan kansainvälisesti ja kansallisesti, on kestävällä pohjalla. Se, että hyvä tieteellinen käytäntö ja siitä poikkeamiset on määritelty täsmällisesti ja vilppiepäilyjen käsittelyprosessit ovat kunnossa, hyödyttää sekä tutkijoita että tutkimuksen laatua. Myös TENKin roolia hyvän tieteellisen käytännön seuraajana ja tilastoijana sekä lausunnon- ja neuvonantajana arvostetaan ja siihen luotetaan HTK-ohjeeseen sitoutuneissa tahoissa – ja myös kansainvälisesti.
- Puheenjohtajana tekemiäni sykähdyttäviä havaintoja toimintakauden aikana oli useita, Keiski toteaa. Varmuus siitä, että TENKin työ on jopa edellä aikaansa ja se edistää ehdottomasti tutkijan hyvinvointia toimijana tiedeyhteisössään, voimistui.
TENK on kehittänyt tukihenkilötoimintaa tutkimusetiikan barometrikyselyn ja tutkimusetiikan tukihenkilöiltä saadun palautteen perusteella, ja HTK 2023 -ohjeeseen sitoutuneet tahot ovat ottaneet tämän toiminnan hyvin vastaan. Keiski toteaa tukihenkilötoiminnan olevan avainasemassa, kun tavoitellaan laadukkaita tutkimusympäristöjä, joissa tutkijat voivat tehdä työtään huolista vapaina. Tämä edesauttaa ennaltaehkäisemään tutkimusvilppiä kaikilla tieteenaloilla.
Uusia tutkimuseettisiä kysymyksiä
Keiski nostaa puheenjohtajakaudeltaan esiin useita uusia tutkimuseettisen keskustelun aiheita ja konteksteja: Tutkimusetiikan maailmankonferenssin WCRI 2024 -julkilausuma avasi tutkimuksen ja elinkeinoelämän rajapinnassa toteutettavan tutkimusetiikan periaatteita ja suosituksia tutkimuksen laadunvarmistajana. Luotettava tutkimustiedon siirto innovaatioihin ja päätöksentekoon onkin yksi TENKin painopisteistä. Tekoälyn etiikka vaatii laajaa tiedeyhteisökeskustelua, kriteeristöjä ja mahdollista tutkimuksen eettistä ennakkoarviointia.
Toisaalta erilaiset julkaistut ja valmistelussa olevat alakohtaiset ohjeet, kuten Saamelaisia koskevan tutkimuksen eettiset ohjeet sekä Luonnon ja ympäristön tutkimuksen eettiset periaatteet nostavat esiin paljon pohdittavaa ja tutkijakunnalle viestittävää.
Keiski esittää kiitoksensa TENKin pääsihteerille ja sihteeristölle, neuvottelukunnan jäsenille ja koko tiedeyhteisölle osaavasta työstä ja aktiivisesta keskusteluihin osallistumisesta.
- On ilo nähdä, kuinka se työ, mitä teemme hyvän tieteellisen käytännön edistämiseksi, johtaa nuorten tutkijoiden taitojen kasvamiseen, haluun noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä ja sitoutua HTK2023-ohjeeseen. Voiko enää paremmalla tavalla ja rauhallisemmalla mielellä päättää pitkää jaksoa, jonka olen saanut olla TENKin toiminnassa mukana!
Teksti: Riitta Keiski, Petra Falin
Kuva: Mikko Törmänen
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
