Asiasanahaku

Miksi tutkijan kannattaa julkaista eri kielillä? Mitä haasteita on monikielisessä tiedeviestinnässä? Haastattelussa Kirsi Pauliina Kallio ja Anna Marjaana Heikkinen.

Avoimen tieteen seurantamallin luonnos on nyt avoimesti tutkimusyhteisön kommentoitavana 1.11.2021 asti.

Ilo ja onnistumisen tunne auttavat lapsia keskittymään tieteeseen pohjautuviin tehtäviin. Jyväskylän kesäyliopiston ja Jyväskylän yliopiston lasten- ja nuorten yliopisto JYuniorit panostaa varhaiseen tiedekasvatukseen.

Messujen pääteemana on tänä vuonna musiikki. Ajankohtaisteemoina ovat tiedon murros ja hyvinvoinnin taito.

Mitä hyötyjä ja haasteita on monitieteisessä tutkimuksessa? Miten kestävä kehitys liittyy kielten opetukseen? EKKO-hankkeen tutkijat kertovat.

Oletko miettinyt, mitä hakemuksellesi tapahtuu sen jälkeen, kun olet sen jättänyt? TJNK:n pääsihteeri avaa hakemusten arviointiprosessia.

Apurahoja oli jaettavana 170 000 euroa aiempaa enemmän, mikä lisäsi rahoitettavien hankkeiden määrää.

Tiedonjulkistamisen apurahan sai yhteensä 85 hakijaa.

Tutkijan datapalvelujen markkinointi -työryhmän Hyvät käytännöt -sarjan uusimmassa osassa Eeva Savolainen kirjoittaa data-agenteista.

Mitä kaikkea kotimaisissa tiedejulkaisuissa julkaistaan ja kuka julkaisuja lukee? Miksi tieteen monimuotoisuus, etenkin monitieteisyys ja monikielisyys on tärkeää?

Maailma muuttuu, tiede muuttuu. Miten tutkimustuloksista viestiminen on muuttunut? Haastattelussa politiikan tutkija ja Politiikasta-lehden päätoimittaja Mikko Poutanen.