Suomessa ei juuri esiinny tiedevilppiä – tutkijat työskentelevät vastuullisesti ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen
Tutkimusetiikan barometri osoittaa, että Suomessa työskentelevät tutkijat tekevät työtään hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Vaikka kilpailu esimerkiksi tutkimusrahoituksesta on kiristynyt, tiedevilppi on selvityksen mukaan meillä edelleen harvinaista.
”Barometrin tulos on varsin selvä. Vastaajien arvioiden mukaan vakavia tutkimuseettisiä loukkauksia esiintyy todella vähän. Tämä on suomalaisen tutkimustyön vahvuus”, toteaa selvityksen vastuullinen johtaja, emeritusprofessori Ari Salminen Vaasan yliopistosta.
”Tutkimuseettisiä ongelmia sen sijaan saattavat barometrin tulosten mukaan aiheuttaa työ- ja tutkimusyhteisöiden toimintatavat ja johtamisen käytännöt.”
Osa vilppiepäilyistä jää pimentoon
Tutkimusetiikan barometri on ensimmäinen kansallinen selvitys tutkimuseettisistä ongelmakohdista Suomessa. Koska kaikista tiedevilppiepäilyistä ei tehdä ilmoitusta, osa tapauksista jää pimentoon. Tästä syystä Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) tilasi Vaasan yliopistolta kyselyselvityksen suomalaisen tutkimustyön eettisyydestä.
Tutkimusetiikan barometri toteutettiin Vaasan yliopiston ja TENKin yhteistyönä.
”Tulokset vahvistavat TENKin ennakkonäkemystä, että Suomessa tunnetaan hyvä tieteellinen käytäntö ja sitä noudatetaan varsin hyvin”, toteaa TENKin puheenjohtaja Riitta Keiski tyytyväisenä.
TENK on opetus- ja kulttuuriministeriön itsenäinen asiantuntijaelin, joka seuraa ja tilastoi hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia Suomessa. Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat sitoutuneet noudattamaan TENKin ohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä.
Vahvuuksia ja ongelmia suomalaisessa tutkimusetiikassa
Suomessa on viime aikoina uutisoitu korkeakouluopiskelijoiden opinnäytteisiin liittyvistä plagiointiepäilyistä. Sen sijaan barometrikyselyllä tavoitetut ammattitutkijat raportoivat havainneensa tieteelliseen tutkimukseen liittyen tuskin lainkaan plagiointia, tulosten sepittämistä tai muita hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia. Tutkijat olivat myöskin pääosin tyytyväisiä työyhteisöidensä toimintaan.
Suurimmaksi uhaksi tutkimustyön eettisyydelle koettiin rahoitukseen, julkaisemiseen ja uralla etenemiseen liittyvät paineet. Myös aineistonhallintaan liittyvät epäselvyydet, johtamiseen liittyvät ongelmat ja riittämätön tieto omista oikeuksista huolestuttivat vastaajia.
Barometrin toteutus
Barometri toteutettiin suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä kyselynä, jonka TENK lähetti yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin tammikuussa 2019. Vastaajia oli 1246 henkilöä. Tuloksista raportin kirjoittivat emeritusprofessori Ari Salminen ja yliopistonopettaja, HTT Lotta Pitkänen Vaasan yliopistosta. Barometrikysely on tarkoitus uusia kolmen vuoden välein.
Tutkimusetiikan barometri on osa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan Vastuullinen tiede -hanketta, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Ari Salminen ja Lotta Pitkänen: Tutkimusyhteisöissä kaikki hyvin? Tutkimusetiikan barometri 2018 (PDF) (Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 1/2019).
Lisätietoja:
Emeritusprofessori Ari Salminen, Vaasan yliopisto, ari.salminen@univaasa.fi, puh. 044 2388055.
Pääsihteeri Sanna Kaisa Spoof, Tutkimuseettinen neuvottelukunta, sanna-kaisa.spoof@tenk.fi, puh. (09) 228 69 234.
Koordinaattori Anni Sairio, Vastuullinen tiede -hanke, anni.sairio@tsv.fi, puh. 044 7376381.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
