Tutkimuseettinen neuvottelukunta tekee asiasta parhaillaan selvitystä. Kooste keskustelutilaisuudesta Tieteiden talolla 9.11.2022.
Tieteiden talolle oli kokoontunut asiantuntijoita ja tutkijoita keskustelemaan, olisiko Suomeen laadittava yhteiset periaatteet tutkimukselle, joka kohdistuu luontoon tai ympäristöön.
Ilmastonmuutos, ekosysteemien suojelu ja eläinten oikeudet ovat esimerkkejä, jotka kehystävät myös monen tutkijan työtä. Usein tutkija tunnistaa tutkimukseensa liittyvät eettiset kysymykset, tai ainakin osan niistä, mutta eettisten arvojen mukaisten tutkimuksellisten valintojen tekeminen on voinut olla haastavaa. Bio-, ympäristö- ja luonnontieteitä sekä tekniikan tutkimuksen aloilla luontoon kohdistuvaa tutkimusta onkin tehty ilman yhteisiä eettisiä periaatteita. Painetta kansallisten periaatteiden laatimiselle on kuitenkin viime aikoina tullut.
EU:n Do no significant harm -periaate (DNSH) velvoittaa jo tällä hetkellä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoittamissa tutkimushankkeissa ottamaan tiettyjä eettisiä näkökohtia huomioon. Suomessa myös esimerkiksi Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus ovat olleet pioneereja, ja luoneet omia eettisiä käytäntöjä luontoon ja ympäristöön kohdistuvalle tutkimukselle. DNSH-periaatteeseen ja sen soveltamiseen Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman hankkeissa voi tutustua Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilla.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on kesällä 2022 käynnistänyt tarvekartoituksen, jossa selvitetään, olisiko Suomessa tarvetta määritellä kansalliset eettiset periaatteet luontoon tai ympäristöön kohdistuvalle tutkimukselle. Asia koskee etenkin bio-, ympäristö- ja luonnontieteitä sekä tekniikan tutkimuksen aloja. Kartoitustyöstä vastaamaan rekrytoitiin asiantuntija Veera Launis, joka on itse tutkimusalataustaltaan maantieteilijä. Tutkimuskokemuksen lisäksi Launiksella on tiedehallinnnon kokemusta Suomen Tiedeakatemiat -yhteistyöneuvostosta ja Suomen Akatemiasta.
Yhteiset kansalliset eettiset periaatteet auttavat tutkijaa työssään
Tieteiden talon keskustelutilaisuudessa puheenvuoron pitivät muun muassa TENKissä selvitystyötä tekevät asiantuntijat Veera Launis ja Eero Kaila. He kertoivat kartoituksen alustavia tuloksia, jotka antoivat vihiä siitä, että tutkimusyhteisössä koetaan tarvetta ohjeistukselle.
Osana TENKin selvitystyötä on haastateltu luonnon-, ympäristö-, biotieteiden ja tekniikan alan tutkimustaustan omaavia asiantuntijoita, joilla on tutkimusetiikan perehtyneisyyttä. Keskustelutilaisuuteen mennessä suurin osa selvitykseen tehtävistä haastatteluista oli tehty.
- Suurin osa haastateltavista oli sitä mieltä, että prosessi eettisten periaatteiden laatimiseksi olisi hyvä käynnistää ja että eettisen ennakkoarvioinnin toimintamalli tarvitaan, joskin jälkimmäisen suhteen oltiin skeptisempiä, TENKin asiantuntija Veera Launis esitteli haastatteluiden alustavia tuloksia.
Skeptisyyttä ohjeistusten laatimiseen aiheutti huoli byrokratian lisääntymisestä. Kun tutkijan työ on jo nykyisellään erilaisten säädösten ja menettelyjen viidakko, nähtiin eettisten ohjeistusten tuovan työhön vielä yhden byrokratian rattaan lisää. Tilaisuuden keskusteluissa kuitenkin todettiin, että eettistä puntarointia ei pitäisi nähdä ylimääräisenä pahana vaan tutkimuksen osana.
- Eettisen arvioinnin tulisi olla elimellinen osa normaalia tutkimustyötä ja tieteenalan sisäinen laadunvarmistaja, tilaisuudessa puheenvuoron pitänyt Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden professori Teppo Hujala asiaa kuvasi.
Tieteenalan määrittelemät eettiset periaatteet ja tutkimuksesta tehty ennakkoarvio voidaankin nähdä palveluna tai tukena, jota tutkijoille annetaan.
- Lisäksi tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi on eräänlainen henkivakuutus tutkijalle. Jos tutkimuksen eettisyys tutkimuksen aikana tai sen jälkeen kyseenalaistetaan, on tutkimukselle tehty eettinen ennakkoarvio yksi keino osoittaa, että tutkija on noudattanut tutkimusyhteisön laatimia tutkimuseettisiä periaatteita. Ennakkoarviointilausunnon saa organisaatio- tai alakohtaiselta eettiseltä toimikunnalta. On kuitenkin muistettava, että vastuu eettisyydestä on aina tutkijalla eikä eettisellä toimikunnalla, TENKin pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof huomioi.
Osana TENKin tekemää selvitystyötä luonnon-, ympäristö-, bio- ja tekniikan alan tieteellisille seuroille lähetettiin kysely, jossa selvitettiin seurojen näkemystä kansallisten eettisten periaatteiden tarpeesta kyseisillä aloilla. Vaikka vastausprosentti jäi pieneksi, kyselyllä saatiin tärkeää tieteenalakohtaista tietoa kyselyyn osallistuneilta seuroilta.
- Tieteellisille seuroille suunnatun kyselyn alustavat tulokset puoltavat eettisten periaatteiden ja eettisen ennakkoarvioinnin laatimistyötä. Toteutustavaksi ehdotettiin esimerkiksi checklist-tyyppistä ohjetta hankesuunnittelun ja rahoitushakujen yhteyteen. Kyselyn perusteella myös EU:n Do no significant harm -periaatteella nähtiin olevan jatkossa yhä enemmän vaikutusta näillä tieteenaloilla, kyselystä vastannut Eero Kaila kertoi tilaisuudessa.
Kun Tutkimuseettisen neuvottelukunnan kartoitustyö valmistuu vuodenvaihteessa, neuvottelukunta keskustelee mahdollisesta etenemisessä kohti kansallisten eettisten periaatteiden luomista. Jos tehtävään päätetään tarttua, kansallisia periaatteita aletaan laatia yhdessä tiedeyhteisön kanssa.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
