Kenen nimet pitäisi laittaa artikkeliin? Miten voin hyödyntää tekoälyä? Mitä on itseplagiointi? Jos tutkimusetiikkaan liittyvät asiat mietityttävät, TENKin kouluttama tukihenkilö voi auttaa.
Epäiletkö, että tekstiäsi on kopioitu tai työtäsi tai tutkimusideaasi on käytetty luvatta? Onko nimesi jätetty pois artikkelista, vaikka olet ollut tekemässä tutkimusta? Oletko huomannut, että joku vääristelee tai sepittää tutkimustuloksia? Jos vastaus on kyllä, kannattaa ottaa yhteyttä tutkimusetiikan tukihenkilöön.
”Meihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos on huolissaan tai epäilee, että kyseessä on hyvän tieteellisen käytännön loukkaus. Opastamme tutkijaa, mitä hän voi tehdä ja mistä saa lisää tietoa”, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkimusetiikan tukihenkilö, fysiikan laitoksen vanhempi yliopistonlehtori Juha Merikoski (kuvassa).
"Opastamme tutkijaa, mitä hän voi tehdä ja mistä saa lisää tietoa."
Merikosken mukaan tavallinen tapaus on, että tutkija on huolissaan siitä, että hänen työpanoksensa sivuutetaan tutkimusjulkaisua kirjoitettaessa. Joskus artikkeliin saatetaan myös lisätä tekijöiksi ylimääräisiä nimiä.
”Tutkimusta tehdään nykyisin yhä enemmän ja julkaisemisesta on tullut pakko. Tämä voi lisätä erilaisia lieveilmiötä ja epäeettistä toimintaa”, Merikoski toteaa.
Neuvonnassa lähdetään liikkeelle TENKin hyvän tieteellisen käytännön (HTK) ohjeista. Jos niitä on rikottu, tapaus voidaan viedä eteenpäin ylipiston rehtorin käsiteltäväksi. Tukihenkilö osaa opastaa, miten prosessi etenee.
Nimen jääminen pois artikkelista voi olla iso asia
Nuorelle tutkijalle oman nimen jääminen pois tutkimusartikkelista on iso asia, sillä se vaikuttaa hänen uraansa. Merikosken mukaan välillä tilanteet ovat hyvinkin hankalia. Tarvittaessa hän ehdottaa kääntymään myös työhyvinvoinnista vastaavan henkilön puoleen.
”Monesti tunteet ovat pinnalla. Tapauksiin liittyy usein myös tiede- tai työyhteisön sisäisiä sosiaalisia asioita.”
Toinen aihepiiri, joka on Merikosken mukaan herättänyt kysymyksiä, on itseplagiointi.
”Esimerkiksi joku tutkimusryhmän jäsenistä on saattanut kopioida artikkeliin tekstiä omasta aiemmasta artikkelistaan ilman viittausta”, Merikoski kertoo.
Jyväskylän yliopistossa tutkimusetiikan tukihenkilöitä on kaksi. Merikoskelle yhteydenottoja tulee muutama vuodessa.
”Meihin voi ottaa yhteyttä tutkimusalasta riippumatta. Joskus voi olla parempikin, ettei tukihenkilö ole omalta alalta eikä tunne osapuolia.”
Monesti jo pelkkä keskustelu tukihenkilön kanssa auttaa selvittämään asiaa. Rehtorin käsiteltäväksi asti tapauksia päätyy harvoin.
Tukihenkilö pysyy puolueettomana
Turun yliopiston tutkimusetiikan tukihenkilö, filosofian yliopistonlehtori Helena Siipi kertoo, että saa eniten ennaltaehkäiseviä yhteydenottoja. Niissä tutkija on tietämätön jostain asiasta tai pohtii tutkimusta suunnitellessaan jotain etiikkaan liittyvää kysymystä.
”Nämä ovat mukavia tilanteita. Voin opastaa yhteydenottajan eteenpäin, esimerkiksi lukemaan TENKin suositusta tekijyydestä sopimisesta. Tällöin asia ratkeaa jo ennen kuin ongelmaa on syntynytkään.”
"Joskus ongelmatilanteessa voi käydä niin, että molemmat osapuolet ovat minuun yhteydessä."
Toinen ryhmä yhteydenottoja ovat konfliktitilanteet. Siipi on Merikosken tavoin huomannut, että usein niissä sekoittuvat tutkimusetiikkaan myös ihmissuhteet ja työhyvinvointi. Hänen mukaansa on tärkeää, että tukihenkilö pitää kiinni omasta roolistaan.
”Ohjeistan, mistä voi saada lisätietoja ja miten HTK-prosessi tapahtuu. En pysty sovittelemaan riitoja, vaan ohjaan ihmistä tarvittaessa ottamaan yhteyttä yliopiston hyvinvointipalveluihin.”
Tukihenkilön tehtävänä on myös pysyä puolueettomana.
”En ota kantaa siihen, onko loukkaus tapahtunut vai ei. En ole myöskään kenenkään henkilökohtainen asianajaja. Joskus ongelmatilanteessa voi käydä niin, että molemmat osapuolet ovat minuun yhteydessä.”
Siipi näkee vielä haasteita siinä, että hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset saataisiin paremmin eteenpäin. Melko usein ihminen päättää keskustelun jälkeen olla ryhtymättä HTK-prosessiin.
”Voi olla hyväkin, että turhia tapauksia karsiutuu pois. Melko tavallista kuitenkin on, ettei nuori tutkija uskalla käynnistää HTK-prosessia, vaikka olisi ehkä aihettakin. Hän joutuisi tekemään sen omalla nimellään — ja pelkää seurauksia.”
Usein valmista vastausta ei ole
Taideyliopistossa tutkijoita mietityttävät muun muassa itseplagiointiin, esteellisyyksiin ja tekoälyn käyttöön liittyvät kysymykset, kertoo Taideyliopiston tutkimuksen tukihenkilö, musiikkikasvatuksen professori Heidi Partti. Taideyliopistoon kuuluvat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.
”Tutkimuseettiset kysymykset ovat usein laajoja ja hähmäisiä. Harvoin on tarjolla yhtä selkeää vastausta.”
"Tekoälyn käyttöön liittyvät kysymykset ovat esimerkki epäselvästä aiheesta, johon liittyvä eettinen keskustelu on tärkeää."
Esimerkiksi tekoälyn käyttöön liittyen ei usein ole ohjeistuksia. Partti on käynyt aiheesta useita keskusteluja ja todennut, että tärkeintä on avoimuus: tutkimuksen tai taiteellisen työn menetelmäosiossa voi kertoa, että on esimerkiksi käyttänyt ChatGPT:tä ideoinnissa tai tekstin editoinnissa.
”Tekoälyn käyttöön liittyvät kysymykset ovat esimerkki epäselvästä aiheesta, johon liittyvä eettinen keskustelu on tärkeää. Tällaiseen ei ehkä yliopistoissa ole tarpeeksi foorumeita.”
Partti kokee tärkeäksi, että voi toimia keskusteluapuna.
”En voi sanoa, että tee näin tai noin, mutta voin toimia peilinä, auttaa hahmottamaan vaihtoehtoja ja ohjata eteenpäin.”
Partin mukaan toinen tyypillinen eettinen kysymys liittyy henkilön esteellisyyteen tutkimuksen taiteellisen osion arviointilautakunnassa.
”Prosessi halutaan tehdä mahdollisimman hyvin ja siksi pohditaan, milloin ihminen on jäävi.”
Varsinaisia tieteellisen käytännön loukkausepäilyjä Partille ei ole tullut. Häntä on kuitenkin konsultoitu yhdessä tapauksessa, jossa epäiltiin plagiointia.
Eettisesti kestävällä pohjalla oleva tutkimus on myös parempaa
Juha Merikosken mukaan on hyvä, että tietoisuus tutkimuseettisistä asioista on viime vuosina lisääntynyt. Tohtoriopiskelijoille on tullut pakolliseksi tutkimusetiikan kurssi. Merikoski on myös järjestänyt yliopiston henkilökunnalle koulutuksia liittyen TENKin uudistettuun HTK-ohjeeseen.
”Koulutusten kautta tietoisuus leviää. Rohkaisemme myös nuoria tutkijoita keskustelemaan tekijyysjutuista ohjaajansa kanssa jo projektin alkuvaiheessa, jos tavoitteena on julkaista artikkeli. Siten vältetään kiistoja.”
Merikoski on toiminut tutkimusetiikan tukihenkilönä parin vuoden ajan. Hän kokee, että homma on ollut mielenkiintoista eikä ole vienyt liikaa aikaa muilta töiltä.
”Koen, että tämä on mielekästä hommaa ja arvokasta työtä. Sellainen antaa voimaa, että pääsee auttamaan ihmisiä.”
"On tärkeää, että ihmiset voivat luottaa siihen, että tutkimus on tehty läpinäkyvästi, reilusti ja hyviä tieteellisiä tapoja noudattaen."
Heidi Partti on ollut TENKin tukihenkilötoiminnassa mukana viitisen vuotta ja Helena Siipi alkuvaiheesta alkaen, noin seitsemisen vuotta. He myös opettavat tutkimusetiikkaa.
”Olen yleisesti kiinnostunut etiikasta. Onhan se mielenkiintoista, kun tieteenaloja on niin paljon erilaisia ja samat eettiset ohjeistukset pitää rantauttaa kaikille aloille”, Siipi kertoo.
Partin mukaan tukihenkilötoiminnassa on motivoivaa, että sitä kautta voi edistää ihmisten luottamusta tutkittuun tietoon.
”On tärkeää, että ihmiset voivat luottaa siihen, että tutkimus on tehty läpinäkyvästi, reilusti ja hyviä tieteellisiä tapoja noudattaen. Eettisesti kestävällä pohjalla oleva tutkimus on myös parempaa. On palkitsevaa, kun voin tehdä työtä sen eteen.”
Tutkimusetiikan tukihenkilöt edistävät hyviä tieteellisiä käytäntöjä
- TENK käynnisti tutkimusetiikan tukihenkilötoiminnan vuoden 2017 alussa.
- Tukihenkilöitä on noin 150 yli 70 tutkimusorganisaatiossa, kuten yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa.
- Auttavat henkilökohtaisesti ja luottamuksellisesti oman organisaation henkilökuntaa.
- Osaavat neuvoa, jos epäilet hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkausta tai joudut epäilyn kohteeksi.
- Tukihenkilö on puolueeton eikä ota kantaa, onko vilppiä tapahtunut.
- Ei itse osallistu HTK-prosessiin, mutta neuvoo sen etenemisessä.
- Tukihenkilöt saavat TENKin perehdytyskoulutuksen, minkä jälkeen osallistuvat vuosittain TENKin järjestämiin koulutuksiin.
Lue lisää tutkimusetiikan tukihenkilöistä
Teksti ja kuva: Mari Heikkilä
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
