TJNK näkökulma -blogi
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta julkaisee TJNK-näkökulma blogia. Blogissa julkaistaan kantaaottavia, ajankohtaisia ja perusteltuja mietteitä tiedonjulkistamisesta. Blogia on julkaistu vuodesta 2020.
Blogiin voi tarjota
Turun kirjamessuilla 4.–6.10.2024 on tänä vuonna jälleen Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan tarjoamaa ohjelmaa. Jo messuklassikon statusta tavoitteleva Hyvät ja huonot tiedeuutiset -paneeli ruotii ajankohtaisia tiedeuutisia.
Lastensuojelusta puhuvat somessa kaikki muut paitsi sosiaalityöntekijät, sanovat Camilla Jokela ja Maija Haapala. TikTok-tilin pyörittäjät toivovat, että lastensuojelun viestintää ja yhteydenottokanavia mietittäisiin nuorten näkökulmasta.
Professori Maria Lähteenmäki on tutkinut rajaseutuja vuosikymmenet. Arkistojakso Karjalassa johti Äänisen ahvenilla sinetöityyn ystävyyteen ja palkittuun tutkimukseen.
Tänä syksynä tiedekirjallisuuden ja tiedejulkaisutoiminnan ystävät kutsutaan Oulun yliopistolle 10.–11.10.2024 kuulemaan ja keskustelemaan tiedekirjallisuudesta ja julkaisutoiminnasta. Vaihtoehtoisesti voit myös seurata tapahtumaa etänä.
Zacharias Topelius Skrifter -kirjoituskokoelma kokoaa, selittää ja säilyttää kirjailijan tuotannon tulevaisuuden lukijoille. Samalla sen tekijät kehittivät digitaalista tiedonjulkistamista esimerkiksi käyttöliittymän muodossa.
Kymmenvuotias Faktabaari-verkkomedia auttaa yleisöä navigoimaan digiajan epäluotettavassa informaatiossa. Sota on tuonut nostetta faktantarkistukselle, mutta Faktabaari kaipaa medioita mukaan yhteistyöhön.
Uran johtotehtävissä tehnyt Hannu Laakso hyppäsi oravanpyörästä ja alkoi tehdä luontokuvakirjoja lapsille ja nuorille. Hän toivoo, että uudesta sukupolvesta tulisi paremmin luontoa huomioivia päättäjiä.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) toimikausi on kolmivuotinen. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää nimeämään ehdokkaita neuvottelukunnan jäseniksi 1.4. mennessä.
Minna Sarantola-Weiss loi tietokirjallaan kokonaiskuvan vahvojen mielikuvien 1980-luvusta. Vaikka aikakautta muistellaan usein 1990-luvun laman läpi, sitä kuvaa moninaisuuden idea, kuten miehen mallin vapautuminen ja aktivismi.