Etiikan päivä: Tutkimuseettinen ohjeistus Suomessa vuonna 2024

HTK-ohje 30 vuotta

HTK-ohjeen käyttöönottoa suosittelivat allekirjoituksellaan Suomen korkeakoulujen rehtorien neuvosto, Suomen Akatemia, TENK sekä yhdeksän valtion tutkimuslaitosta. Nykyinen hyvän tieteellisen käytännön ohje, HTK 2023 -ohje, on otettu vaiheittain käyttöön. Etiikan päivässä 2024 kuultiin palautetta ja näkökulmia HTK-loukkausten uudistetuista määritelmistä, HTK-prosesseista ja TENKin lausunnoista.

HTK 2023 -ohjeen käyttöönotto tutkimusorganisaatioissa

HTK 2023 -ohjeen merkittävimmät uudistukset (TENKin pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof)

• HTK-prosessin kestoa ja TENKin lausunnon pyytämisaikaa on lyhennetty. Prosessin kesto on enintään 8 kuukautta. Johtajan päätökseen tyytymättömän on tehtävä mahdollinen lausuntopyyntö TENKille 30 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.
• Tutkimusetiikan tukihenkilöiden toimenkuva on lisätty.
• Hyvän tieteellisen käytännön vastaisen toiminnan luokittelua on yhtenäistetty kansainvälisen käytännön kanssa.
• HTK-loukkausten tunnistamiseen on liitetty vakavuusasteen arviointi.
• Tutkijoiden merkityksellisten sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuus on lisätty HTK-prosessiin.
• Pro gradu -tasoisten opinnäytteiden käsittely on vastuutettu korkeakouluille.
• Eurooppalainen suositus HTK-loukkaustutkinnan osapuolten suojelusta on otettu huomioon: ”Organisaatioiden tulee pyrkiä suojelemaan erityisesti epäilyn esittäjää prosessin jälkeen niin, ettei hänen urakehityksensä vaarannu.”
• Esiselvityksen asemaa on vahvistettu, ja esiselvitysraportti annetaan kommentoitavaksi vain epäillylle.
• Seuraamukset ja niiden toimeenpano annetaan tiedoksi TENKille.

Suomessa tehdään vuodessa 30–40 uutta ilmoitusta HTK-loukkausepäilyistä. Niistä noin 90 prosenttia kohdistuu korkeakouluihin ja 10 prosenttia isoihin tutkimuslaitoksiin. HTK-prosessissa tutkituista epäilyistä valtaosassa (noin kolme neljäsosaa) ei todeta HTK-loukkausta.

Vakavuusarviointi HTK 2023 -ohjeessa (asiantuntija Eero Kaila, TENK)

• HTK-loukkauskategoriat: vilppi tieteellisessä toiminnassa ja piittaamattomuus HTK:sta.
• Vilppikategorioita on kolme: sepittäminen (fabrication), vääristely (falsification) ja plagiointi (plagiarism).
• Anastaminen (misappropriation) katsotaan osaksi plagiointia sekä ”muut vastuuttomat menettelyt” on poistettu.
• Vakavuusarviointi on tuotu ”kuvaushierarkian” (vilppi ja piittaamattomuus HTK:sta) rinnalle. Arviointitapa on organisaatiokohtainen. Yksi vaihtoehto on eritellä epäilyn laajuus, toistuvuus, tieteellinen merkitys ja haitallisuus.

Keskeiset muutokset esiselvittäjän näkökulmasta (erityisasiantuntija Heikki Eilo, Tampereen yliopisto)

• Perustutkintoihin liittyviä HTK-loukkausepäilyjä ei käsitellä enää HTK-prosessissa
• HTK-loukkausten kaksi muotoa: vilppi ja piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä
• HTK-loukkauksen määrittely toiminnaksi tai laiminlyönniksi, joka on vakava.
• Esiselvitys kaksi kuukautta (2012 ohjeessa kolme kuukautta)
  Esiselvittäjästä voi huomauttaa (aiemmin ei). Esiselvittäjällä tulee olla riittävä tutkimuksen tekemisen, HTK-ohjeen ja -prosessin tuntemus (aiemmin ei tätä määrittelyä). Esiselvittäjä voi käyttää asiassa asiantuntijaa.
  Esiselvittäjä ei saa olla asian suhteen esteellinen. HTK-prosessissa on kyse hallintoasian hoitamisesta.
• Esiselvitysprosessiin liittyvästä rehtorin päätöksestä on mahdollisuus pyytää TENKiltä lausuntoa 30 päivän kuluessa siitä, kun on saanut tiedoksi johtajan päätöksen (aiemmin kuusi kuukautta).
• Asiakirjojen julkisuuden määrittely (aiemmin ei).

Uusia tutkimuseettisiä ohjeita Suomessa toimiville tutkijoille

Seminaarissa esiteltiin myös uusia tutkimuseettisiä ohjeita Suomessa toimiville tutkijoille ja käytiin TENKin tekoälyhankkeen lähetekeskustelu.

Tutkimusetiikan eurooppalaiset käytännöt ja ohjeistus (ALLEAn päivitystyöryhmän puheenjohtaja Krista Varantola)

• ALLEA eli The European Federation of Academies of Sciences and Humanities päivitti tutkimuseettisen toimintaohjeen vuonna 2023.
• Uusi ohje korostaa koko tutkimusyhteisön vastuuta. Uudessa ohjeessa on otettu myös huomioon tekoäly. Jos tekoälyä käytetään, niin se on mainittava.
• Edellinen päivitys valmistui vuonna 2017. ALLEAn ohje velvoittaa myös suomalaisia tutkijoita. Euroopan komissio edellyttää, että kaikki EU:lta rahoitusta saavat hankkeet sitoutuvat ohjeen periaatteisiin.
• ALLEAn verkkosivuilla on alkuperäisen englanninkielisen ohjeen lisäksi myös kieliversiot. Suomenkielinen käännös julkaistaan piakkoin.

The European Code of Conduct for Research Integrity - ALLEA

Ympäristöä ja eliöitä koskevan tutkimuksen eettiset periaatteet (Luken luonnontieteellisen eettisen toimikunnan puheenjohtaja Sirpa Thessler)

• TENK teetti vuonna 2022 selvityksen ympäristöä koskevan tutkimuksen eettisten periaatteiden tarpeesta ja aloitti hankkeen niiden laatimiseksi lokakuussa 2023. Luonnonvarakeskus on pilottina hankkeessa.
• Luken eettiset periaatteet hyväksyttiin Luken johtoryhmässä kesäkuussa 2024.
• Ennakkoarvioinnissa arvioidaan tutkimuksen hyötyjä suhteessa haittoihin. Tavoitteena on arvioida vain ne kokeellisen tutkimuksen hankkeet, jotka tarvitsevat eettistä pohdintaa.
• Periaatteita tarvitaan muun muassa siksi, että tutkimukselliset valinnat perustellaan paremmin.

Suunnitteilla oleva tutkimushanke ennakkoarvioidaan, jos se voi aiheuttaa merkittävää haittaa tai riskejä:  

• uhanalaisille lajeille tai elinympäristöille, arvokkaille kulttuuriympäristöille tai biodiversiteetille 
• eläinten hyvinvoinnille tai terveydelle 
• maaperän tai vesien pilaantumiselle tai merkittäville päästöille vesistöihin tai maaperään 
• tutkijan terveydelle tai turvallisuudelle, sivullisille tai heidän omaisuudelleen.

Ympäristöä ja eliöitä koskevan tutkimuksen eettiset periaatteet Luonnonvarakeskuksessa

Ethical guidelines for responsible academic partnerships with the Global South -ohjeen käyttöönottokokemuksia (johtaja Kaisa Kurki, UniPID)

• Globaalin etelän tutkimuseettisille kysymyksille ja vastuulliseen globaalin etelän yhteistyöhön ei aiemmin juuri huomiota.
• Finnish University Partnership for International Development (UniPID) valmisteli ohjeen yhteistyössä TENKin ja kansainvälisen ohjausryhmän kanssa.
• Ohjeet julkistettiin lokakuussa 2023: Ethical guidelines for responsible academic partnerships with the Global South
• Käyttöönotto: Kattavan tukimekanismin luominen inklusiivisen, vastuullisen tutkimuksen ja yhteistyön sekä tasa-arvoisten käytäntöjen edistämiseksi globaalin etelän yhteistyössä eettisen ohjeen avulla.

Sosiaalisen median tutkimus ja tutkimusetiikka -suositusten laatiminen (erityisasiantuntija Heikki Eilo, Tampereen yliopisto ja tietoasiantuntija Auli Harju, Hämeen ammattikorkeakoulun Kirjasto- ja tietopalvelut)

• Tausta: Tutkijoiden ja opiskelijoiden kasvava kiinnostus sosiaalisen median hyödyntämiseen tutkimusaineistona > Tarve koota selkeä ohje siitä, mitä eettisiä, juridisia ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä on huomioitava.
• Tavoitteena riittävän yleinen ohje (sosiaalisen median moninaisuus) eli sovellettavissa moneen, mutta riittävän konkreettisella tasolla.
• Tärkeä lähtökohta on myös tutkimuksen vapaus: ei aseteta liian tiukkoja rajoitteita.
• Suunnattu laajalle kohdejoukolle (tutkijat, ohjaajat, opiskelijat, tukipalvelut, eettiset toimikunnat).
• FinnARMAn datakoulutukset-ryhmässä perustettiin vuoden 2023 lopulla työryhmä, johon saatiin etiikan asiantuntijoita myös ryhmän ulkopuolelta. Työskentely jatkuu vuoteen 2025.

TENKin tekoälyhanke (erityisasiantuntija Petra Falin, TENK)

• TENK laatii selvityksen tutkimuseettisistä kysymyksistä, jotka liittyvät tekoälyn käyttöön tutkimustyön eri vaiheissa Suomessa. Selvityksen pohjalta laaditaan TENKin suositus hyvistä tutkimuseettisistä tekoälykäytännöistä.
• Suositus täydentää TENKin HTK-ja IEEA-ohjeita, pyrkien tarjoamaan esimerkiksi eettisille toimikunnille työkalun eettisen ennakkoarvioinnin tarpeen arvioimiseen tekoälyä hyödyntävässä tutkimuksessa.
• Etiikan päivän yhteydessä käytiin hankkeen lähetekeskustelu tukemaan selvityksen valmistelua. Työryhmäkeskusteluja alustivat Anu Helkkula (Hanken) ja Ville Rantanen (Tampereen yliopisto), jotka tarjosivat katsauksen siihen, miten tekoälyn hyödyntämistä tutkimuksessa ohjeistetaan yliopistojen omissa ohjeissa ja EU:n tasolla.

Teksti: Kirsi Hakala