Tutkimusetiikan barometrin jatkoanalyysi korostaa organisaatioiden viestinnän ja koulutustarjonnan merkitystä hyvän tutkimuskulttuurin edistämisessä.
Toimintaympäristöllä on huomattava vaikutus eettisen tutkimuskulttuurin kehittämiseen. Vuoden 2023 tutkimusetiikan barometrin aineistosta on nyt laadittu organisaatiotyyppikohtainen jatkoanalyysi sekä toimintasuositukset Suomen tiede- ja tutkimusorganisaatioille. TENKin sihteeristön laatima kooste Tutkimusetiikan tilannekuva Suomessa: TENKin barometrikooste organisaatioille 2025 tarkastelee yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja valtion tutkimuslaitosten tuloksia sekä kartoittaa uravaiheen vaikutusta koko barometriaineistossa. Nämä kolme suurta organisaatiotyyppiä otettiin jatkotarkasteluun niiden selkeästi rajatun organisaatioprofiilin vuoksi.
Tulokset korostavat organisaatioiden vastuuta huolehtia tutkimuseettisen tiedon helposta saatavuudesta, koulutuksen tarjonnasta sekä HTK-loukkausepäilyistä ilmoittavien suojelusta.
Keskeisiä havaintoja
Suomalaisessa tiede- ja tutkimusyhteisössä suhtaudutaan tutkimusetiikkaan vakavasti, ja oma organisaatio ja työyhteisö ovat tutkijoiden tärkeimmät tutkimuseettisen tiedon lähteet. Organisaatioiden tukirakenteissa havaitaan kuitenkin kehittämistarpeita.
Osaaminen: Valtaosa on tyytyväisiä omaan tutkimuseettiseen osaamiseensa, mutta erityisesti uransa alkuvaiheessa olevat kokevat aiheesta epävarmuutta.
Koulutus: Noin puolet toivoo lisää tutkimusetiikan koulutusta. Tieto organisaatioiden tarjoamasta koulutuksesta ei vaikuta tavoittavan henkilöstöä riittävästi. Koulutustarjontaa arvioidaan riittämättömäksi erityisesti ammattikorkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa.
Tutkimusetiikan tukihenkilötoimintaa ei tunneta edelleenkään kovin hyvin.
HTK-loukkausepäilyt eivät yleensä johda ilmoituksen tekemiseen. Lähes 20 % ei tiedä, miten epäilytilanteessa tulisi toimia.
Nuoret tutkijat osallistuvat koulutuksiin eniten ja ovat samalla epävarmimpia osaamisestaan. Heillä on myös vähiten tietoa HTK-prosessista ja tutkimusetiikan tukihenkilötoiminnasta.
Suosituksia organisaatioille
Hyvää tieteellistä käytäntöä edistetään parhaiten ongelmien ennaltaehkäisyyn panostamalla, ja organisaatio ja tutkijan oma työyhteisö ovat tässä avainasemassa.
Tutkimuseettisen koulutuspolun vahvistaminen
Tutkimuseettisen koulutuksen tarjoaminen kaikissa uravaiheissa on oleellinen keino huolehtia henkilöstön tutkimuseettisestä osaamisesta.
Selkeät ohjeet toimintatavoista ja tietoa tarjolla olevasta koulutuksesta
Organisaatioiden tulisi varmistaa ohjeiden ja muun tutkimuseettisen tiedon helppo saatavuus. Useimmat HTK-loukkausepäilyt jäävät selvittämättä, ja henkilöstön on tärkeää tietää, miten näissä tilanteissa tulisi toimia.
Tutkimusetiikan tukihenkilöt näkyvästi esille
Tutkimusetiikan tukihenkilötoiminnasta kannattaa tiedottaa aktiivisesti, ja esimerkiksi HTK-prosessia harkitseville voi tarjota tietoa tästä tukipalvelusta. Toiminnassaan onnistuakseen tutkimusetiikan tukihenkilöt tarvitsevat johdon aktiivista tukea.
Hyvän tieteellisen käytännön vahvistaminen
Organisaatioiden tulisi ylläpitää tutkimuseettistä keskustelukulttuuria ja huolehtia siitä, että hyvät tieteelliset menettelytavat (ks. HTK-ohjeen luku 3) ovat osa organisaation toimintakulttuuria.
Tukea nuorille tutkijoille
Nuoret tutkijat tarvitsevat tukea, jotta tutkimuseettisesti epäselvät tilanteet eivät jää käsittelemättä ja eettinen osaaminen vahvistuu uran alusta alkaen.
Linkki koosteeseen: https://tenk.fi/sites/default/files/2025-11/TENKin%20barometrikooste%20organisaatioille%202025.pdf
Barometrikyselyyn saatiin vastauksia myös muista tutkimusorganisaatioista, tiedepolitiikan ja tiederahoituksen organisaatioista sekä kategoriassa ’muu’. Vastaajamäärät olivat joko hyvin pieniä tai nämä organisaatiotyypit koostuvat keskenään varsin erilaisista toimijoista, joista ei ole mielekästä pyrkiä tekemään yleistyksiä. Näitä tahoja edustaneita vastauksia ei siten otettu mukaan jatkoanalyysiin.
Kuva: Jessie Hsu, Unsplash
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
