Tutkimusetiikan barometrin 2023 perusteella tutkijoiden tietämys tutkimuseettisistä asioista on hyvällä tasolla, mutta tutkijat kaipaavat lisää koulutusta ja keskusteluja tutkimusetiikasta.
Tutkijat tuntevat Suomessa eettiset ohjeet hyvin ja suhtautuvat tutkimusetiikkaan vakavasti, osoittaa vastajulkaistu Tutkimusetiikan barometri 2023 (pdf). Barometriin vastanneista tutkijoista 86 prosenttia tiesi Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeen hyvästä tieteellisestä käytännöstä (HTK) ja sen loukkausepäilyjen käsittelemisestä Suomessa (pdf). Viidennes arvioi tuntevansa ohjeen sisällön erittäin hyvin. Valtaosa vastanneista myös tiesi, miten pitäisi toimia, jos epäilee HTK-loukkausta.
TENKin keväällä 2023 toteuttamaan barometrikyselyyn vastasi 1099 tutkijaa. Aiempaan, vuonna 2018 tehtyyn barometriin verrattuna tutkijoiden tietämys tutkimuseettisistä asioista näyttäisi parantuneen. Toisaalta myös kehitettävää löytyy: vastaajista joka kahdeksas ei tiennyt HTK-ohjeita ja puolet kaipasi lisää tutkimusetiikan koulutusta.
Puolet vastaajista kaipasi lisää tutkimusetiikan koulutusta.
TENKin puheenjohtajan Riitta Keiskin mukaan on tärkeää, että tutkimusorganisaatiot järjestävät aktiivisesti tutkimusetiikan koulutuksia. Tohtorinkoulutukseen kuuluu nykyisin yleensä tutkimusetiikan pakollisia opintoja, mutta vanhempi sukupolvi ja ulkomaalaiset tutkijat eivät välttämättä ole perehtyneet ohjeisiin. Ne myös päivittyvät. Esiin nousee uusia asioita liittyen muun muassa tiedonhallintaan, tietoturvaan ja tekoälyn käyttöön.
— Olisi tärkeää oivaltaa, että tutkijankoulutus jatkuu läpi elämän. Meillä varttuneemmilla tutkijoilla ja tutkimusryhmien johtajilla on erityinen vastuu huolehtia siitä, että asiat hoidetaan eettisesti oikein, Keiski muistuttaa.
Epäilyjä vilpistä ja piittamattomuudesta melko paljon
Vaikka edelliseen barometriin verrattuna epäilyt HTK-loukkauksista ovat vähentyneet, määrä on silti melko suuri. Barometrin vastaajista kolmannes kertoi epäilleensä plagiointia ja noin neljännes tutkimustulosten vääristelyä viimeisten neljän vuoden aikana. Tutkimusaineistoihin ja tuloksiin liittyvää piittaamattomuutta oli epäillyt 40 prosenttia vastanneista. Reilu kolmannes vastaajista epäili, että tieteelliseen artikkeliin oli perusteettomasti lisätty tutkijan nimi.
— Kyllähän tämä määrä mietityttää. Toisaalta tiedetään, ettei epäilyn taustalta usein löydy varsinaista HTK-loukkausta, Keiski kertoo.
Vuosina 2019–2022 TENKin tietoon tuli 161 ilmoitusta HTK-loukkausepäilyistä. Vilppiä todettiin 26 tapauksessa ja piittaamattomuutta 18 tapauksessa. Valtaosassa tapauksista HTK-loukkausta ei siis todettu.
Kolmannes kertoi epäilleensä plagiointia ja neljännes tutkimustulosten vääristelyä.
Melko usein HTK-ilmoituksen taustalla on tulehtunut tilanne tutkijoiden välillä. Tutkija saattaa esimerkiksi vaihtaa tutkimusryhmää ja tulee kiistaa siitä, miten tutkimusta jatketaan tai kenellä on oikeus aiempaan tutkimusmateriaaliin tai tutkimussuunnitelmaan.
Keiskin mukaan riitatilanteissa kannattaisi panna jäitä hattuun ja miettiä, onko kyseessä hyvän tieteellisen käytännön loukkaus vai muu ongelma.
— On harmillista, jos työyhteisön kiistatilanteissa lähdetään käyttämään HTK-vilppiepälyä aseena toista vastaan, Keiski toteaa.
Tutkimusetiikan tukihenkilöiden toiminta tutuksi
TENKin koordinaattori Anni Sairion mukaan tutkijoiden kannattaisi ongelmatilanteissa nykyistä herkemmin hyödyntää oman organisaationsa tutkimusetiikan tukihenkilöitä. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulisi myös aktiivisesti tiedottaa tukihenkilötoiminnasta, sillä barometriin vastanneista tutkijoista 40 prosenttia ei tiennyt lainkaan tukihenkilöiden olemassaolosta. TENKin kouluttamia tukihenkilöitä on nykyisin noin 150 yli 70:ssä tutkimusorganisaatiossa.
Tukihenkilön kanssa voi käydä rauhassa läpi, mistä hyvän tieteellisen käytännön loukkauksessa on kyse.
— Tukihenkilön kanssa voi käydä rauhassa läpi, mistä hyvän tieteellisen käytännön loukkauksessa on kyse. He osaavat ohjata HTK-prosessissa ja tarvittaessa ohjata myös työsuojelun tai HR-henkilön puheille, Sairio kertoo.
Sairion mukaan työyhteisöongelmien ennaltaehkäisyyn ja käsittelyyn on tärkeää panostaa. Tällöin tulehtuneet tilanteet, joihin ei liity varsinaista hyvän tieteellisen käytännön loukkausta, saadaan hoidettua erikseen. Mikäli HTK-ilmoitus tehdään, se menee käsiteltäväksi tutkimusorganisaation johdolle, kuten yliopiston rehtorille. Prosessi vaatii paljon selvittelyjä ja vie resursseja.
— Ei ole hyvä tilanne, jos HTK-ilmoitus on tutkijalle yksi harvoista keinoista tuoda epäkohtia esiin, viimeinen oljenkorsi.
Monet eivät uskalla ilmoittaa vilpistä
Toisaalta on tärkeää, että mikäli tutkimusryhmässä oikeasti loukataan hyvää tieteellistä käytäntöä, siitä uskalletaan ilmoittaa. Barometrin mukaan suurin osa (78 %) tutkijoista, jotka olivat epäilleet hyvän tieteellisen käytännön loukkausta, eivät olleet ilmoittaneet siitä. Ilmoittamatta jättämisen syyksi vastaajat kertoivat muun muassa henkilökohtaisten seurausten pelon, lojaaliuden kollegaa kohtaan ja epäilykset tutkintaprosessin oikeudenmukaisuudesta.
Vilpistä ilmoittajia pitää suojella.
— Etenkään nuoret tutkijat eivät uskalla kertoa epäillessään ohjaajaansa tai vanhempaa kollegaa, kun ilmoitus pitää tehdä omalla nimellä. Vilpistä ilmoittajia pitää suojella HTK-prosessin aikana, samoin epäiltyä. On tärkeää, että tapaukset käsitellään luottamuksellisesti, kertoo TENKin pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof.
Spoofin mukaan tutkijan kannattaa ottaa yhteyttä tutkimusetiikan tukihenkilöön. HTK-ilmoitus voidaan joissain tapauksissa tehdä myös nimettömästi.
— Tutkijat ovat joissain tapauksissa myös saattaneet ottaa yhteyttä mediaan, joka on suojellut heidän henkilöllisyyttään. Näin kävi muun muassa taannoin VTT:n vilppiepäilyssä. Siinä ei todettu vilppiä, mutta taustalla oli työyhteisöongelmia, Spoof kertoo.
Hyvän tieteellisen käytännön loukkaus ei välttämättä ole tahallinen
Kun yhdysvaltalaistutkijat tarkastelivat vuonna 2012 noin 25 miljoonaa Pubmed-tietokantaan tallennettua biotieteellistä tutkimusartikkelia, niistä oli jälkikäteen vilpin tai harhaanjohtavuuden vuoksi vedetty pois parituhatta eli alle promillen verran. Kovin yleistä vilppi ei siis näyttäisi olevan tutkijoiden keskuudessa. Viime vuosina on kuitenkin ilmennyt tutkimusartikkeleiden ”tehtailua” eli artikkeleita, joissa on kopioitu tai keksitty tuloksia. Nature-lehden jutun mukaan tällaisia artikkeleita saattoi vuonna 2022 olla noin 1,5-2 prosenttia kaikista julkaistuista tieteellisistä artikkeleista.
Kyse voi olla myös törkeästä huolimattomuudesta, välinpitämättömyydestä tai tietämättömyydestä.
Toisaalta hyvän tieteellisen käytännön loukkauksen ei tarvitse aina olla tahallinen teko. Kyse voi olla myös törkeästä huolimattomuudesta, välinpitämättömyydestä tai tietämättömyydestä. Asioista ei ole otettu selvää, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus.
— On selvää, että joka maassa joka yliopistossa tapahtuu HTK-loukkauksia, lievempiä tai vakavampia, Spoof toteaa.
Suomessa vilppiepäilyistä tiedetään poikkeuksellisen hyvin, sillä yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat velvollisia ilmoittamaan niistä TENKille.
— Tiedämme kuitenkin vain ne, jotka on ilmoitettu. Jos tutkijat eivät jostain syystä tee tai uskalla tehdä ilmoitusta, tapaus ei tule tietoon. HTK-loukkausepäilyilmoituksen tekeminen on tärkeää myös siksi, että jos perusteltu epäily on herännyt, sen selvittäminen valvotussa HTK-prosessissa on kaikkien osapuolten etu, Spoof toteaa.
Lisää keskustelua tutkimusetiikasta tarvitaan
Barometrin vastaajilta pyydettiin myös näkemyksiä siitä, mitä seikat vaarantava hyvää tieteellistä käytäntöä ja vastuullista tutkimuksentekoa eniten. Avoimissa vastauksissa (n = 457) yli neljännes nosti suurimmaksi ongelmaksi kiireen, kilpailun ja resurssipulan.
Spoofin mukaan tilannetta voisi parantaa, että tutkimushankkeet olisivat pidempiä. Lisäksi on tärkeää, että kaikki tutkimusrahoittajat Suomessa vaatisivat tutkijoilta hyvään tieteelliseen käytäntöön sitoutumista.
— Tämä on myös tutkimusrahoittajien etu. On noloa, jos säätiön tai rahaston myöntämällä rahoituksella tehdään vilpillistä tutkimusta, Spoof kertoo.
On tärkeää, että tutkijat ymmärtävät HTK-ohjeet ja niiden noudattamisen merkityksen. Vilpillisellä tai huolimattomalla toiminnalla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia tutkijanuraan. Tutkija ei voi esimerkiksi hakea Suomen Akatemialta apurahaa, jos on todistetusti syyllistynyt vilppiin.
Tutkijoilla on vahva ammattiylpeys, oikeudentaju ja ymmärrys siitä, että tieteeseen pitää voida luottaa.
Riitta Keiski peräänkuuluttaa lisää tutkijoiden välistä keskustelua eettisistä asioista. On tärkeää pitää asiaa esillä.
— Barometrikyselyssä tuli esiin hyvänä käytäntönä esimerkiksi tutkijoiden vertaiskeskusteluryhmä, jossa tutkimuseettisistä asioista voidaan keskustella avoimesti ja ennakoivasti, Keiski toteaa.
Anni Sairion mukaan tutkimusetiikasta ollaan kiinnostuneita tutkijoiden keskuudessa, mikä näkyy barometrin tuloksissa. Avoimissa vastauksissa monet kertoivat pitkästi ja yksityiskohtaisesti huolenaiheitaan ja omakohtaisia näkemyksiään.
— Tutkijoilla on vahva ammattiylpeys, oikeudentaju ja ymmärrys siitä, että tieteeseen pitää voida luottaa. Jos ongelmia huomataan, niihin halutaan puuttua. Siksi on tärkeää, että näistä asioista keskustellaan ja epäkohtiin tartutaan, Sairio toteaa.
Tutkimusetiikkaa koronan aikaan: Tutkimusetiikan barometri 2023
- Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) toteuttama selvitys hyvän tieteellisen käytännön toteutumisesta Suomen tiede- ja tutkimusyhteisössä
- Barometriselvitys toteutettiin anonyymisti täytettävänä sähköisenä kyselynä, joka lähetettiin maaliskuussa 2023 TENKin hyvän tieteellisen käytännön (HTK) ohjeeseen sitoutuneisiin yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja tutkimusorganisaatioihin.
- Kyselyyn vastasi 1099 henkilöä.
- Tyypillinen vastaaja oli yliopistossa tutkimusta tekevä tohtori, jolla on alle 10 vuoden urakokemus ja joka on saanut tutkintonsa Suomessa.
- Ensimmäinen tutkimusetiikan barometri 2018 oli Vaasan yliopiston ja TENKin yhteistyönä toteutettu pilottiselvitys, joka oli kysymyksiltään hieman erilainen. Vertailuja on kuitenkin voitu tehdä.
- Barometrikysely on tarkoitus tehdä viiden vuoden välein.
- Barometri 2023 julkaistaan myös ruotsiksi ja englanniksi.
Lataa julkaisu pdf-tiedostona: Tutkimusetiikkaa koronan aikaan: Tutkimusetiikan barometri 2023
Teksti: Mari Heikkilä
Kuva: Marko Myllyaho
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
