Tutkimuseettinen neuvottelukunta vastaanotti kahden tutkijan lähettämän lausuntopyynnön, jossa he pyysivät neuvottelukunnan lausuntoa siitä, toimiko eräs tutkimuslaitos oikein käsitellessään heidän toimintaansa kohdistetun, hyvän tieteellisen käytännön loukkausta koskeneen epäilyn. Epäily liittyi hankkeeseen, jossa tutkijat olivat johtajana ja tutkijana, sekä hankkeen julkaisemaan tieteelliseen artikkeliin.
Tutkijat olivat tyytymättömiä kyseisessä HTK-prosessissa tutkimuslaitoksen noudattamiin menettelytapoihin ja asiassa annettuun päätökseen. Tutkijat kokivat, että heitä ei tiedotettu tutkinnan etenemisestä ja että tutkinta keskittyi työyhteisön sisäisiin kiistoihin, jotka eivät kuulu HTK:n piiriin.
Tutkijat kertoivat, että eivät olleet saaneet kirjallista ilmoitusta tutkinnan alkamisesta. Heille ei myöskään tiedotettu, kuka ilmoituksen oli tehnyt ja millä perustein. Heille jäi myös epäselväksi, miten kyseinen artikkeli valikoitui HTK-tutkinnan kohteeksi.
Tutkimuslaitoksen suorittamassa HTK-tutkinnassa ei löytynyt viitteitä HTK-loukkauksista, mutta loppuraportissa esitettiin, että artikkelin tutkimustulokset ovat tietyiltä osin liioiteltuja.
Lausunnossaan TENK yhtyi lausunnonpyytäjien näkemykseen, jonka mukaan tutkimuslaitos epäonnistui HTK-tutkinnassa monella tapaa. Epäillyille olisi pitänyt ilmoittaa kirjallisesti epäilyn aihe ja sen esittäjä ja heitä olisi pitänyt informoida tutkimuksen etenemisestä. Tutkinnan loppuraportissa mainittu liioittelu ei ole HTK-prosessiin kuuluva asia vaan tieteellinen kiista.
Koska prosessin avoimuus on oikeudenmukaisen käsittelyn ehdoton perusta, totesi TENK johtopäätöksenään, että tutkimuslaitos ei ollut noudattanut HTK-ohjetta tutkinnassa. Toimenpiteenä TENK kehotti tutkimuslaitosta tarkistamaan käytäntönsä ohjeen mukaisiksi.