Yliopiston humanististen tieteiden tohtorikoulutettava X epäili väitöskirjansa ohjaajana toiminutta professori A:tä väitöstyönsä epäasiallisesta vaikeuttamisesta. X:n mukaan A oli kyseenalaistanut hänen työnsä pätevyyttä ja ehdottanut väitöskirjan osajulkaisuksi tarkoitettuun käsikirjoitukseen sellaisia muutoksia, että ne vaikeuttivat ja viivästyttivät sen julkaisemista. Yliopisto teki päätöksen, jonka mukaan A:n toiminnassa ei ollut kyse X:n epäilemästä HTK-loukkauksesta, vaan väitöskirjan ohjaukseen kuuluvasta kriittisestä arvioinnista, jonka tarkoituksena oli ollut edistää X:n väitöstyötä. X oli tyytymätön yliopiston päätökseen ja pyysi lausuntoa TENKiltä.
TENK ei lausunnossaan ottanut kantaa osapuolten välisiin näkemyseroihin väitöstyön pätevyydestä, koska tieteelliset tulkinta- ja arviointierimielisyydet ovat osa tieteellistä keskustelua eivätkä loukkaa hyvää tieteellistä käytäntöä. TENK perusti lausuntonsa HTK-ohjeen kohtaan, jonka mukaan tutkimustyössä voi esiintyä muita vastuuttomia menettelyjä, joista yksi esimerkki on toisen tutkijan työn ”muu epäasiallinen vaikeuttaminen”. Ohjeen mukaan tällaiset menettelyt voivat vakavimmillaan täyttää HTK-loukkauksen tunnusmerkit. TENKin käytössä olleen aineiston perusteella ei voinut päätellä, että A olisi syyllistynyt tällaiseen menettelyyn. TENK yhtyi näin ollen yliopiston päätökseen, että kyseessä ei ollut HTK-loukkaus.