Strategiassa esitetään TENKille viranomaisasemaa sekä uusia tehtäviä vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on julkaissut vuoteen 2035 ulottuvan strategiansa. TENKillä on Suomen tutkimuseettisessä järjestelmässä kriittinen rooli tiede- ja tutkimusyhteisön yhteisenä ja ylimpänä hyvän tieteellisen käytännön asiantuntijana. TENKin tehtävät liittyvät hyvään tieteelliseen käytäntöön kaikilla tieteenaloilla sekä muuhun tutkimusetiikkaan niillä aloilla, joilla ei ole esimerkiksi lääketieteellisen tutkimuksen tavoin erillistä sääntelyä.
Strategiallaan TENK pyrkii varmistamaan työnsä jatkumisen ja kehittymisen tiede- ja tutkimusyhteisön toivomaan suuntaan. Tavoitteena on vahvistaa Suomen yhteissääntelyyn perustuvaa tutkimuseettistä järjestelmää aikana, jona tutkimuksen eettiset kysymykset ovat yhä monimutkaisempia ja vaikeammin ennakoitavissa ja tarve kansallisten ja kansainvälisten eettisten normien yhteensovittamiseksi on kasvanut tutkimuksenteon kansainvälistyessä. Strategian on laatinut TENK yhdessä Suomen tiede- ja tutkimusyhteisön kanssa.
Strategiassa esitetään TENKille viranomaisasemaa. Tavoitteena on, että TENKiä koskevan lainsäädännön päivityksen myötä TENK on jatkossa tutkimusetiikasta vastaava itsenäinen ja riippumaton tiedehallinnon erityisviranomainen, jonka tehtävistä ja toimivallasta säädetään laissa. TENKin tämänhetkinen toiminta pohjautuu vuoden 1991 asetukseen, joka yhdessä TENKin tiede- ja tutkimusyhteisön kanssa laatimien ohjeistusten kanssa muodostaa Suomen tutkimuseettisen järjestelmän normipohjan.
Strategiassa esitetään, että tutkimuseettinen järjestelmä perustuu Suomessa jatkossakin yhteissääntelyyn ja että TENKin tehtävien painopisteet ja sisällöt säilytetään pääosin nykyisenkaltaisina. TENKin toiminnan strategiset painopisteet ovat
- tiedevilpin ennaltaehkäisy ja tutkimuseettisen osaamisen vahvistaminen kaikilla tieteenaloilla,
- hyvän tieteellisen käytännön edistäminen ja valvonta sekä HTK-prosessien yhdenmukaisuuden ja tasapuolisuuden turvaaminen,
- tutkimukseen osallistujien, tutkimuskohteiden ja tutkijoiden turvaaminen huolehtimalla eettisen ennakkoarvioinnin tasapuolisuudesta ja yhdenmukaisuudesta, ja
- alan kansallisena ja kansainvälisenä suunnannäyttäjänä toimiminen myös tutkimuksen vastuullista kansainvälisyyttä edistäen.
TENKin tehtäväkentän laajentamista esitetään seuraavilla uusilla vastuualueilla:
- kansallisen tutkimuseettisen koulutuksen tukeminen ja koordinointi,
- luontoon ja ympäristöön kohdistuvan tutkimuksen eettisen ennakkoarvioinnin ohjeistaminen, kehittäminen ja seuranta sekä alan eettisten toimikuntien koordinointi ja
- tutkimusturvallisuuden edistäminen.
Esitetyt uudet tehtävät vahvistavat TENKin ennaltaehkäisevää, ohjeistavaa ja koordinoivaa roolia, jonka tiede- ja tutkimusyhteisö on tunnistanut tarpeelliseksi.
TENK on tehnyt tutkimusetiikan alalla pioneerityötä pitkään. Suomi on yksi Euroopan harvoja maita, joissa on kansallinen hyvän tieteellisen käytännön ohje ja kansallinen eettisen ennakkoarvioinnin ohje ihmistä koskevalle tutkimukselle lääketieteen ulkopuolella. Lisäksi Suomessa on julkaistu tiettävästi ensimmäinen kansallinen suositus tekoälyn tutkimuskäyttöä varten sekä eettiset periaatteet luontoon ja ympäristöön kohdistuvalle tutkimukselle (LYTE-suositus). TENKin tutkimusetiikan barometria on hyödynnetty muissa Euroopan maissa barometriselvitysten mallina.
Strategia on hyväksytty TENKin kokouksessa Helsingissä 28.5.2026. Julkistustilaisuus järjestetään Tieteiden talolla 5.10.2026.
Lataa strategia:
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
