Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyt (ns. HTK-loukkausepäily) tutkitaan siinä tutkimusorganisaatiossa, jossa epäilty loukkaus on tapahtunut. Loukkausepäilyjen käsittelyprosessia eli HTK-prosessia tulee noudattaa kaikissa hyvän tieteellisen käytännön ohjeeseen (ns. HTK-ohje) sitoutuneissa organisaatioissa.
Organisaation on tehtävä päätös HTK-prosessin käynnistämisestä, jos se vastaanottaa ilmoituksen hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilystä. Organisaation ylin johtaja vastaa HTK-prosessin noudattamisesta ja päätöksenteosta koko prosessin ajan. HTK-loukkausepäilyjen selvittäminen on HTK-ohjeeseen sitoutuneissa organisaatioissa tiedeyhteisön itsesääntelyyn liittyvää toimintaa.
Kun selvitys on saatu päätökseen tutkimusorganisaatiossa, päätökseen tyytymätön osapuoli voi halutessaan pyytää asiasta Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) lausunnon. TENK arvioi tiedettä ja tutkimusta tutkimuseettisestä näkökulmasta. TENK ottaa lausunnoissaan kantaa vain tutkimuseettisiin kysymyksiin, eli siihen, onko HTK-prosessi suoritettu Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa -ohjeen mukaisesti ja onko hyvää tieteellisestä käytäntöä loukattu.
Lue lisää lausuntopyynnön tekemisestä TENKIlle tästä.
Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen käsittelyprosessi eli HTK-prosessi
Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen käsittelyprosessi eli HTK-prosessi alkaa, kun tutkimusorganisaatio saa kirjallisen ilmoituksen loukkausepäilystä. HTK-prosessissa osapuolia ovat HTK-loukkausepäilyn esittäjä tai esittäjät ja HTK-loukkauksesta epäilty tai epäillyt. Ilmoitus hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilystä osoitetaan siihen tutkimus- tai oppilaitokseen, jossa epäilyn kohteena suoritettu tutkimus on tehty. Sen käsittelee tutkimusorganisaation ylin johtaja, joka vastaa HTK-prosessin noudattamisesta ja päätöksenteosta koko prosessin ajan.
- Lomake HTK-loukkausepäilyn ilmoituksen tekemiseen: Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyn ilmoituslomake 2023 (PDF)
- Huom. HTK-ilmoitus toimitetaan suoraan ko. organisaation ylimmälle johtajalle, ei TENKille.
Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen käsittelyprosessi eli HTK-prosessi on kolmivaiheinen: 1) kirjallinen ilmoitus ja vireillepano, 2) esiselvitys ja 3) varsinainen tutkinta. Organisaation ylin johtaja tekee päätöksen esiselvityksen käynnistämisestä tai käynnistämättä jättämisestä 30 vuorokauden kuluessa epäilyilmoituksen vastaanottamisesta. Esiselvitys voidaan jättää käynnistämättä, jos ilman lisätoimia on selvää, että ilmoitettu loukkausepäily ei kuulu HTK-ohjeen soveltamisalaan, epäilyllä ei ilmiselvästi ole tiedollista pohjaa tai epäily perustuu pelkästään ilkivaltaisiin tarkoitusperiin.
Organisaation johtaja toimittaa tiedon epäilyilmoituksesta ja HTK-prosessin eri vaiheisiin liittyvistä päätöksistä sekä prosessin osapuolille että Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle.
Esiselvityksen tarkoituksena on selvittää HTK-loukkausepäilyilmoituksessa esitettyjen loukkausepäilyjen aiheellisuus ja niiden tueksi esitetyt perusteet. Esiselvitys koskee alkuperäisessä ilmoituksessa mainittuja loukkausepäilyjä. Esiselvityksen tarkoituksena on alustavasti kartoittaa epäilyn aiheellisuus. Esiselvityksessä kuullaan epäillyn esittäjää, epäiltyä ja tarpeen mukaan asiantuntijoita ja muita henkilöitä. Kuuleminen on järjestettävä kirjallisesti.
Jos epäily esiselvityksen perusteella osoittautuu aiheettomaksi, johtaja päättää lopettaa käsittelyn. Jos esiselvityksen perusteella on puolestaan syytä epäillä HTK-loukkausta, johtajan on käynnistettävä varsinainen tutkinta. Tieto esiselvityksen perusteella tehdystä päätöksestä toimitetaan viivytyksettä HTK-prosessin osapuolille ja TENKille.
Varsinainen tutkinta on tarpeeton, jos jo esiselvitys on osoittanut, että HTK-loukkaus on tapahtunut ja epäilty tyytyy esiselvitykseen. Tutkinta on kuitenkin syytä tehdä silloin, jos esiselvityksessä HTK-loukkausta ei voida sulkea pois ja tilanne jää epäselväksi tai on syntynyt epäily ilmoitettua laajemmasta vilpistä.
Varsinainen tutkinta käynnistyy johtajan päätöksellä. Johtaja nimittää varsinaista tutkintaa varten tutkintaryhmän, jonka jäsenistä vähintään kahden tulee olla tutkinnan suorittavan organisaation ulkopuolelta. Ryhmässä tulee olla edustettua asianomaisen tieteenalan, juridiikan, HTK-ohjeen ja HTK-prosessin tuntemus sekä muu tarvittava asiantuntemus.
Tutkinta tulee kokonaisuudessaan suorittaa enintään kolmen kuukauden kuluessa toimeksiannosta. Tutkinnan eri vaiheet on dokumentoitava tarkasti ja tutkintaryhmän tulee uudestaan kuulla HTK-prosessin osapuolia. Tutkintaryhmä laatii johtajalle työstään loppuraportin. Johtaja pyytää kommentit loppuraporttiin epäillyltä ja epäilyn esittäjältä.
Näiden kommenttien, loppuraportin ja HTK-prosessin aikana kertyneen muun aineiston perusteella johtaja tekee päätöksen siitä, onko HTK-loukkausta tapahtunut. Päätös liitteineen tulee toimittaa viivytyksettä tiedoksi osapuolille, tutkintaryhmälle, tutkimusetiikan tukihenkilöille ja TENKille. Jos HTK-loukkaus on todettu ja mikäli epäilty työskentelee muussa kuin HTK-prosessin toteuttaneessa organisaatiossa tai tekee tutkimusta ulkopuolisella tutkimusrahoituksella, päätös on toimitettava rahoittajalle ja harkinnan mukaan myös epäillyn työnantajalle. Päätös voidaan kuitenkin toimittaa mainituille ulkopuolisille tahoille vasta, kun määräaika TENKin lausunnon pyytämiseen on umpeutunut eikä lausuntopyyntöä ole tehty tai kun lausuntopyyntö on tehty ja TENK on antanut asiasta lausuntonsa.
Lue lisää hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen käsittelyprosessista HTK-ohjeesta (PDF).
