Epäilyjen tutkinta

Epäily HTK-loukkauksesta tutkitaan tutkimusorganisaatiossa. Päätökseen tyytymätön osapuoli voi pyytää TENKiltä lausunnon.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) tehtävänä on arvioida tutkimusta ja tiedettä tutkimuseettisestä näkökulmasta. Se on laatinut yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (PDF) eli ns. HTK-ohjeen. 

Tiedeyhteisöt ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet noudattamaan ohjeessa määriteltyä hyvää tieteellistä käytäntöä. Suomessa on siis käytössä itsesääntelyyn perustuva malli tutkimuseettisten väärinkäytösten selvittämiseen. Sen lähtökohtana on tiedeyhteisön sisäisen sääntelyn lisäksi tieteen avoimuus ja läpinäkyvyys sekä tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden keskinäinen luottamus.

Epäilyt hyvän tieteellisen käytännön loukkauksista tutkitaan siinä tutkimusorganisaatiossa, jossa epäilty loukkaus on tapahtunut. Kun selvitys on saatu päätökseen tutkimusorganisaatiossa, päätökseen tyytymätön osapuoli voi pyytää asiasta TENKin lausunnon. Muutoin neuvottelukunta keskittyy toiminnassaan hyvän tieteellisen käytännön edistämiseen sekä yleisen ohjeistuksen laatimiseen ja tunnetuksi tekemiseen yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa. TENK valvoo hyvää tieteellistä käytäntöä seuraamalla ja tilastoimalla hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia.

Hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia koskevien epäilyjen käsittelyprosessi

Hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia koskevien epäilyjen käsittelyprosessi eli HTK-prosessi alkaa, kun HTK-loukkausepäilyn esittäjä tekee kirjallisen ilmoituksen epäilystä. Ilmoitus osoitetaan siihen tutkimus- tai oppilaitokseen, jossa epäilyn kohteena suoritettu tutkimus on tehty. Sen käsittelee tutkimusorganisaation ylin johtaja, yleensä rehtori. Rehtori voi ottaa myös muuta kautta tietoonsa tulleen epäilyn tutkittavakseen.

Rehtori päättää, käynnistetäänkö tapauksesta esiselvitys. Esiselvitys voidaan jättää käynnistämättä, jos esimerkiksi ilmoitettu loukkausepäily ei kuulu HTK-ohjeen soveltamisalaan tai ilman lisätoimia on selvää, että ilmoitus on perätön. Tieto siitä, käynnistetäänkö esiselvitys vai ei, toimitetaan epäillylle, epäilyn esittäjälle ja TENKille.

Esiselvityksen tarkoituksena on alustavasti kartoittaa epäilyn aiheellisuus. Esiselvityksessä kuullaan epäillyn esittäjää, epäiltyä ja tarpeen tullen muita henkilöitä.

Jos epäily esiselvityksen perusteella osoittautuu aiheettomaksi, rehtori päättää lopettaa käsittelyn. Jos esiselvityksen perusteella on puolestaan syytä epäillä HTK-loukkausta, alkaa varsinainen tutkinta. Tieto esiselvityksen perusteella tehdystä päätöksestä toimitetaan epäillylle, epäilyn esittäjälle ja TENKille.

Varsinainen tutkinta on tarpeeton, jos jo esiselvitys on osoittanut, että HTK-loukkaus on tapahtunut ja epäilty tyytyy esiselvitykseen. Tutkinta on kuitenkin syytä tehdä silloin, jos esiselvityksessä on syntynyt epäily ilmoitettua laajemmasta vilpistä.

Varsinaista tutkintaa varten rehtori perustaa tutkintaryhmän, jossa on jäseniä myös organisaation ulkopuolelta. Tutkinnan aloittamisesta tiedotetaan epäiltyä, epäillyn esittäjää ja TENKiä.

Tutkintaryhmä antaa työstään loppuraportin. Rehtori pyytää vastineet loppuraporttiin epäillyltä ja epäillyn esittäjältä.

Rehtori tekee päätöksen, onko HTK-loukkausta tapahtunut. Päätöksestä tiedotetaan prosessin osapuolia ja TENKiä. Jos epäilty työskentelee toisessa organisaatiossa kuin siinä, jossa epäily on käsitelty, tai saa rahoitusta ulkopuolelta, myös tälle työnantajalle tai rahoittajalle toimitetaan tutkinnan loppuraportti.

Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen tutkintaprosessi kaaviokuvana, samat tiedot tekstissä.

Lataa HTK-prosessin kuvaus pdf-tiedostona.

Lausuntopyyntö TENKille

Kuuden kuukauden kuluessa päätöksestä epäilty tai epäilyn esittäjä voi pyytää lausuntoa TENKiltä, jos he ovat tyytymättömiä päätökseen tai prosessin menettelytapoihin. TENK käsittelee lausuntopyynnön ja pyytää siihen vastineita muilta prosessin osapuolilta. Lausunnonpyytäjä voi vielä kommentoida vastineita.

TENKin tehtävänä on arvioida tutkimusta ja tiedettä tutkimuseettisestä näkökulmasta. Se ei osallistu esiselvityksen eikä tutkinnan tekemiseen.

TENK voi antaa lausunnossa arvionsa siitä, onko hyvää tieteellistä käytäntöä loukattu tai onko kyseessä oleva HTK-tutkintaprosessi suoritettu asianmukaisesti TENKin ohjetta noudattaen.

Lausunnoissaan TENK ei ota kantaa tieteellisiin mielipide-eroihin, koulukuntakiistoihin, ammattieettisiin kysymyksiin tai työyhteisöongelmiin. Lausunnoissaan TENK ei myöskään puutu tieteenalakohtaisten normistojen rikkomuksiin, ellei samalla ole kyse HTK-ohjeessa mainitusta loukkauksesta.

TENK ei käsittele lainsäädännön, kuten tekijänoikeus- tai patenttilain, rikkomusepäilyjä. TENK ei myöskään ota kantaa saamissaan kirjelmissä esiin tuotuihin, HTK-prosessin käynnistymisen jälkeisiin tapahtumiin tai asiakokonaisuuteen liittyviin liitteisiin, jotka sille on toimitettu prosessin käynnistymisen jälkeen.

TENK voi antaa lausunnossa arvionsa siitä, onko hyvää tieteellistä käytäntöä loukattu tai onko kyseessä oleva HTK-tutkintaprosessi suoritettu asianmukaisesti TENKin ohjetta noudattaen. Se voi ehdottaa rehtorillelisätutkinnan suorittamista. Painavista syistä TENK voi oma-aloitteisesti, ilman lausuntopyyntöä, ehdottaa tutkinnan täydentämistä.

TENKin lausuntopyyntöprosessi kaaviokuvana, samat tiedot tekstissä.

Lataa TENKin lausuntoprosessin kuvaus pdf-tiedostona.