Tutkimuslaitos A:n erikoistutkija X oli tyytymätön A:ssa suoritettuun HTK-loukkaustutkintaan, jossa selvitettiin, oliko saman tutkimuslaitoksen projektitutkija Y syyllistynyt HTK-loukkaukseen viivyttämällä maatalous-metsätieteellisen alan yhteisartikkelin julkaisemista. Y oli vetänyt kyseisen käsikirjoituksen pois kansainvälisen tiedelehden vertaisarvioinnista. Kyseessä oli X:n yhdessä Y:n ja vanhempi tutkija Z:n kanssa laatima artikkelikäsikirjoitus.
A:n ylijohtajan päätöksen mukaan kyse ei ollut HTK-loukkauksesta vaan tutkimustulosten tieteellisestä tulkinnasta ja siihen liittyvästä erimielisyydestä. Vaikka tutkimustulokset tulee tutkimuslaitoksen näkökulmasta saattaa julkisuuteen mahdollisimman nopeasti, Y:n panos yhteisartikkelin valmistelussa oli kuitenkin ollut niin merkittävä, ettei artikkelia olisi voitu julkaista ilman tämän suostumusta. Ylijohtajan mukaan artikkelin julkaiseminen X:n ja Z:n nimissä olisi voinut johtaa HTK-loukkaukseen.
Lausunnossaan TENK totesi, että tekijyyteen sisältyy oikeus päättää, milloin tutkimus on sillä tavoin valmis, että se voidaan julkaista. Y oli käyttänyt tätä oikeuttaan. Lopputulosta, johon tutkimuslaitos A oli esiselvityksessä päätynyt, ei näin ollen ollut aihetta muuttaa. Yleisellä tasolla oikeutta evätä suostumus julkaisemiseen voidaan käyttää myös väärin. Näin voi olla, jos tekijä epää suostumuksensa taivuttaakseen muut tutkimusryhmän jäsenet tekemään sellaisen muutoksen tutkimusraportin sisältöön tai kirjoittajien järjestykseen, jota on pidettävä selvästi epäasianmukaisena ja perusteettomana. Tällainen menettely olisi piittaamattomuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä.
X oli myös tyytymätön A:ssa HTK-prosessin yhteydessä järjestettyyn suulliseen kuulemistilaisuuteen. Hän piti sitä puolueellisena siksi, että tilaisuuteen oli kutsuttu asianosaisten esimiehet ja että Y:llä oli mukanaan ulkopuolinen avustaja. TENKin mukaan tutkimusorganisaatioilla on vapaat kädet suorittaa HTK-esiselvitys haluamallaan tavalla ja järjestää niihin liittyen kuulemistilaisuuksia. Kyseessä olevassa tapauksessa oli samassa tilaisuudessa yritetty löytää sopu myös yhteisartikkelin julkaisemiseksi. Tällöin saattoi läsnäolijoilta hämärtyä se, missä vaiheessa kuulemistilaisuutta oli kyseessä työnjohdollinen toimitus ja milloin selviteltiin mahdollista HTK-loukkausta. Osapuolten oikeusturvan kannalta HTK-prosessi ja työyhteisökiistan selvittely-yritykset olisikin aina syytä pitää selkeästi erillään toisistaan.
Lisäksi TENKin lausunnossa todetaan, että HTK-selvityksessä osapuolena olevalla on oikeus käyttää kuulemisessa avustajaa.