Joukko tutkijoita epäili professori A:n ja dosentti B:n julkaiseman humanistisen alan tietokirjan sisältävän plagiointia ja niin sanottua itsensä plagiointia. Yliopisto päätti esiselvityksessään A:n ja B:n syyllistyneen piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä, mutta teko ei kuitenkaan vakavuudeltaan yltänyt plagiointiin. Teoksen uudelleenjulkaisuluonteen vuoksi ei tapauksessa myöskään todettu itsensä plagiointia. Lausuntopyynnössään TENKille tutkijat toivat esiin tyytymättömyytensä suoritettuun HTK-prosessiin, ja he myös kiistivät esiselvityksen keskeiset tulokset.
Lausunnossaan TENK katsoi, että plagiointiepäilyyn liittyen esiselvitys ei ollut ollut riittävän kattava eikä se ollut perustunut HTK-ohjeeseen. Näin ollen TENKin mukaan yliopiston oli käynnistettävä asiassa varsinainen tutkinta, koska epäilyä vilpistä tieteellisessä toiminnassa ei oltu täysin voitu sulkea pois. Lisäksi jatkossa yliopiston olisi ohjeistettava HTK-prosessiin nimetyt esiselvittäjät tukeutumaan HTK-ohjeeseen. Ohje sitoo tietokirjoja kirjoittavia tutkijoita teosten tieteellisyyden asteesta tai julkaisumuodosta riippumatta.