Tutkimusetiikka

HTK-loukkaukset

Hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkaukset jaotellaan vilppiin ja piittaamattomuuteen.

Epäilyt piittaamattomuudesta ja vilpistä käsitellään hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevien epäilyjen käsittelyprosessissa eli HTK-prosessissa.

Sen lisäksi, että piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja vilppi tieteellisessä toiminnassa ovat hyvän tieteellisen käytännön vastaisia, ne voivat olla myös lainvastaisia tekoja.

Suomen malli

Euroopassa on käytössä lukuisia erilaisia kansallisia toimintamalleja tutkimuseettisten väärinkäytösten tutkintaan. On myös maita, joilla kansallista järjestelmää ei vielä ole. Tiedevilpin määrittelyssä, epäilyjen tutkinnassa ja sanktioiden määräämisessä pääasiallisia toimintalinjoja on kaksi: lakiin perustuva malli ja tiedeyhteisön itsesääntelymalli. Jos HTK-tutkinta perustuu lakiin, vakava tutkimusvilppi on samalla myös rikos. Itsesääntelyjärjestelmässä näin ei ole, vaan tiede korjaa akateemisia tapoja noudattaen itse itseään.

Tutkimusetiikan tukihenkilöt

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) käynnisti tutkimusetiikan tukihenkilötoiminnan vuoden 2017 alussa. Tutkimusetiikan tukihenkilöjärjestelmän lähtökohtana on ollut tarve vahvistaa kansainvälistyvän tutkijakunnan tietoisuutta suomalaisesta hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Tätä tarkoitusta varten TENK on kouluttanut yli 60 tutkimusorganisaatioon yli 100 tukihenkilöä antamaan matalan kynnyksen henkilökohtaista tutkimuseettistä neuvontaa.