Yliopistonlehtori esitti yliopistolle HTK-epäilyn liittyen maatalous- ja metsätieteiden alan jatko-opiskelijaan, joka työskenteli tapahtumahetkellä hänen johtamassaan tutkimushankkeessa. Yliopistonlehtorin mukaan jatko-opiskelija olisi lisännyt heidän yhdessä kirjoittamaansa käsikirjoitukseen tuloksia sepitetyistä haastatteluista.
Suoritetussa HTK-prosessissa ei saatu selvyyttä, millaisia haastatteluja oli tehty tai miten haastattelujen perusteella kerätty aineisto oli tallennettu. Tutkintaryhmän mukaan kyseessä oli piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Yliopiston päätöksessä todettiin kuitenkin, ettei piittaamattomuutta voitu kohdentaa selkeästi vain jatko-opiskeijaan ja totesi päätöksessään, ettei HTK-loukkausta ollut tapahtunut.
Ylipistonlehtori oli tyytymätön päätökseen ja pyysi TENKin lausuntoa asiassa.
TENKin mukaan tapauksen käsittelyn myötä tuli ilmeiseksi, ettei artikkelin aineistona olevia haastatteluja ollut raportoitu tai tallennettu tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla. Jatko-opiskelijalle tarjottiin mahdollisuus selittää haastatteluaineiston tallentamisen ja raportoinnin puutteita, mutta näin hän ei varsinaisessa HTK-tutkinnassa tai TENKin lausuntoprosessissa tehnyt.
Tulosten huolimaton tallentaminen on tiedeyhteisön kannalta ongelmallista siksi, että ilman ainestoa tiedeyhteisöllä ei ole mahdollisuutta todentaa haastattelujen avulla saatuja tutkimustuloksia. Näin ollen TENK katsoi, että jatko-opiskelija oli syyllistynyt piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Piittaamattomuus ilmeni erityisesti tulosten ja tutkimusaineistojen puutteellisena kirjaamisena ja säilyttämisenä.