Dosentti A katsoi, että humanistisen alan hankkeessa toteutetut haastattelut oli tehty osittain tavalla, joka saattoi aiheuttaa tutkittaville henkistä haittaa. Hän oli itse toiminut hankkeessa tutkijana. A:n mukaan sekä haastatteluasetelma että haastattelussa käytetty kyselomake olisi tullut arvioida ennakkoon. Hän oli ottanut asian puheeksi hankkeen vastuullisen johtajan kanssa tutkimuksen suunnitteluvaiheessa, mutta tämä oli kieltäytynyt viemästä tutkimusta eettisen ennakkoarviontiin. Kun yliopisto käynnisti asiassa esiselvityksen, oli professori B dosentti A:n mukaan harhauttanut esiselvittäjää toimittamalla selvitykseen muunnellun kyselylomakkeen.
Yliopistossa suoritettu esiselvitys huomioi erilaiset kyselylomakkeet, mutta katsoi, että erot eri versioiden välillä olivat pieniä ja molemmissa versioissa alalle tyypillisiä eikä nähnyt asian vaikuttavan esiselvityksen lopputulemaan. Esiselvityksen mukaan ennakkoarviointi ei myöskään tutkimusasetelman vuoksi olisi ollut tarpeen.
TENKille toimitetun aineiston perusteella jäi kuitenkin vielä epäselväksi se, kuinka tutkittavia informoitiin haastattelutilanteessa ja kuinka tutkimus toteutettiin. Oli mahdollista, että tietoon perustuvan suostumuksen periaate ei tutkimuksessa toteutunut ja että tutkimuksen kyselylomake ja asetelma olisi tullut arvioida eettisesti ennakkoon.
Näin ollen TENK katsoi, että yliopiston oli suoritettava varsinainen tutkinta sen selvittämiseksi, olisiko tutkimushankkeelle tullut tehdä ihmistieteen eettinen ennakkoarviointi ennen aineistonkeruuta ja, mikäli näin todetaan, onko kyseessä HTK-loukkaus. Oli myös selvitettävä, kumpaa kyselylomakkeen versiota tutkimuksessa käytettiin ja ovatko HTK-loukkauksen tunnusmerkit tässä yhteydessä täyttyneet.