Lääketieteen alan tutkija lähetti TENKille lausuntopyynnön liittyen hänen yliopistolle tekemäänsä HTK-ilmoitukseen. Tutkijan mukaan hänen tutkimuspanostaan ei ollut riittävästi huomioitu eräässä lääketieteellisessä tutkimushankkeessa eikä sen pohjalta tehdyssä julkaisussa.
Rehtorin päätöksen mukaan asiassa ei ollut tapahtunut tutkimusvilppiä eikä sellaista piittaamattomuutta, jonka vuoksi asiassa olisi pitänyt käynnistää HTK-prosessiin liittyvä varsinainen tutkinta.
Lausunnossaan TENK kuitenkin huomioi, että esiselvitys paljasti käytäntöjä, jotka eivät ole tutkimuseettisesti moitteettomia. Projektin johtaja ei TENKin mukaan olisi voinut oman harkintansa mukaan poistaa tekijöitä luettelosta vetoamalla siihen, että lehti, jossa tutkimus aiotaan julkaista, hyväksyy vain tietyn määrän kirjoittajia. Tällaisissa tapauksissa menettelystä on sovittava kaikkien niiden kesken, joiden kontribuutio tutkimuksessa yltää tekijyyteen, ja rajatapauksissa on otettava mukaan myös ne tutkijat, joiden osalta tekijyyskynnyksen ylittyminen on epävarmaa.
Yliopiston toimittamassa esiselvityksessä ei ollut mukana yhtään ulkopuolista asiantuntijaa, joka riidanalaisen artikkelin ja osapuolten lausumien perusteella olisi voinut arvioida, oliko lausuntoa pyytänyt tutkija antanut artikkeliin sellaisen kontribuution, että se olisi riittänyt hänen katsomiseensa tekijäksi. Tekijyyttä koskevissa vaikeissa kysymyksissä on tavallisesti välttämätöntä käyttää sellaista puolueetonta asiantuntijaa, joka ymmärtää paitsi julkaisun tieteellisen sisällön, myös sen, miten julkaisu suhtautuu samassa projektissa julkaistuihin muihin tutkimuksiin.
Näistä syistä TENK katsoi, että esiselvityksen perusteella ei voitu sulkea pois mahdollisuutta, että lausuntoa pyytäneen tutkijan jättämiseen pois tekijöiden luettelosta sisältyisi hyvän tieteellisen käytännön loukkaus. TENK totesi johtopäätöksenään, että tekijyyden selvittämiseksi yliopiston tulee käynnistää asiassa HTK-prosessiin kuuluva varsinainen tutkinta.