Tutkimuseettinen neuvottelukunta vastaanotti lausuntopyynnön, jossa ilmaistiin tyytymättömyys erään yliopiston suorittamaan hyvän tieteellisen käytännön loukkauksen tutkintaan. HTK-tutkinta liittyi yliopistossa vuonna 2013 hyväksyttyyn pro gradu -tutkielmaan. Lausunnon pyytäjä katsoi tutkielmassa olevan viitteettömiä kohtia hänen omasta vuonna 2011 hyväksytystä pro gradu -tutkielmastaan.
Yliopiston suorittaman esiselvityksen mukaan opinnäytetyö ei täyttänyt vilpin ja piittaamattomuuden kriteerejä suhteessa lausunnonpyytäjän tutkielmaan eikä asiassa käynnistetty varsinaista tutkintaa.
Tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta pyydettiin kantaa erityisesti tutkimusprosessia kuvaavien tekstiosuuksien samankaltaisuuteen lausunnonpyytäjän tekstiin nähden. Asiassa oli riidatonta se, että graduntekijä oli toistanut lausunnonpyytäjän tutkimuksen asetelman saadakseen vertailukelpoisia tuloksia tämän kanssa.
Lausunnossaan TENK katsoi, että vertaileva tutkimusasetelma on johtanut kielenkäytön samankaltaisuuteen etenkin tutkimusasetelmaa ja edeltävää tutkimusta kuvaavissa luvuissa. Kun tarkoituksena oli ollut aikaisemmin tehdyn tutkimuksen toistaminen, tämän nähtiin olevan ymmärrettävää. Pitkien, useita virkkeitä käsittävien parafraasien käyttöä ilman sitaatteja voidaan kuitenkin pitää ongelmallisena, sillä parafraasit hämärtävät helposti tekijän oman ja siteeratun tekstin suhdetta. Lausuntopyynnön kohteena olleessa tutkimuksessa olisi voitu tuoda nykyistä paremmin näkyviin, että paitsi tutkimusasetelma, myös sen kuvaus on lainattu lausunnonpyytäjän tutkimuksesta.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta katsoi kuitenkin, ettei pro gradussa pyritty vähättelemään lausunnonpyytäjän työn merkitystä tutkimuksen lähtökohtana. Päinvastoin sen merkitys tuotiin esille monessa kohtaa ja tutkimuseettisesti moitteettomalla tavalla. Lausuntopyynnössä ei myöskään tuotu esiin seikkoja, joita aiemmassa selvityksessä ei olisi käsitelty.
Näistä syistä tutkimuseettinen neuvottelukunta katsoi, ettei selvityksessä tullut esille sellaista piittaamattomuutta, jota voitaisiin pitää hyvän tieteellisen käytännön loukkauksena.