Väitöskirjatutkija A oli työskennellyt harjoittelijana apulaisprofessori B:n johtamassa tutkimusryhmässä. A epäili, että B oli loukannut hyvää tieteellistä käytäntöä hyödyntämällä A:n kehittämiä menetelmiä ja materiaaleja ilman hänen suostumustaan tai asianmukaista tunnustusta ja jättäessään A:n nimen pois artikkelin tekijä- tai kirjoittajaluettelosta. A:n mukaan kiistanalaisessa artikkelissa oli hyödynnetty hänen tekemäänsä työtä x:n valmistusreseptin laatimiseksi. Menetelmä oli mainittu jo hankkeen tutkimussuunnitelmassa, mutta A:n mukaan hän oli ensimmäinen, joka sai aikaan valmistusreseptin harjoittelunsa aikana. Tämän perusteella A katsoi, että hänen ”löytönsä” olisi tullut vähintäänkin huomioida kiitoksilla, mutta uskoi itse kontribuutionsa olleen tieteellisesti niin merkittävä, että se oikeuttaisi hänet yhdeksi kyseisen artikkelin kirjoittajista. Lisäksi A epäili, että esiselvityksessä asiantuntijana kuultu professori C oli ollut esteellinen perustuen siihen, että hän työskenteli samassa yksikössä kuin B.
Yliopisto Y:n toteuttamassa esiselvityksessä todettiin, ettei A:n kontribuutio ollut niin merkittävä, että se oikeuttaisi tekijyyteen kiistanalaisessa artikkelissa tai perustelisi julkaisun poisvetämistä, kuten tämä oli esittänyt. Esiselvityksen mukaan B:n tutkimusryhmässä oli ollut käytäntöjä julkaisujen tekijyydestä ennalta sopimiseksi. Esiselvityksessä kiistanalaisen artikkelin osalta kirjoittajaluetteloa oli verrattu julkaisun kriteeristöön, jonka mukaan oli tulkittu, ettei A:n kontribuutio oikeuta hänen nimeämistään julkaisun tekijäksi. Esiselvityksessä todettiin, että olisi voinut olla kohteliasta mainita A artikkelin kiitoksissa, mutta samalla katsottiin, ettei tunnustuksen puuttuminen ollut aiheuttanut A:lle haittaa eikä kyseinen julkaisu ole haitannut A:n tulevien omien tutkimusten julkaisua. Yliopiston rehtori D katsoi esiselvityksen jälkeen, ettei kyseessä ollut hyvän tieteellisen käytännön loukkaus.
TENK yhtyi näkemykseen siitä, että olisi ollut kohteliasta mainita A artikkelin kiitoksissa. TENKin näkemyksen mukaan kiitosten puuttumista ei kuitenkaan voi pitää sellaisena vakavana hyvän tieteellisen käytännön vastaisena toimintana, joka täyttäisi HTK-loukkauksen tunnuspiirteet.
TENK katsoi, että vaikka A:n oma näkemys hänen kontribuutionsa tieteellisestä merkittävyydestä poikkesi esiselvittäjän ja esiselvityksessä kuultujen asiantuntijoiden näkemyksestä, oli epätodennäköistä, että varsinainen tutkinta tuottaisi esiselvityksestä poikkeavaa tulosta. TENK katsoi, että yliopisto oli noudattanut tältä osin HTK 2023 -ohjetta, eikä asiassa ollut tarpeen käynnistää varsinaista tutkintaa. Epäilyyn C:n esteellisyydestä TENK totesi, että yliopisto oli noudattanut esiselvittäjää nimetessään ja asiantuntijoita kuullessaan HTK 2023 -ohjetta.