Varsinainen tutkinta oli tarpeen, koska puutteellisen anonymisoinnin lisäksi epäiltiin ilmoitettua vakavampaa HTK-loukkausta (TENK 2020:9)

Yliopisto X:n professori A epäili, että yliopisto Y:n professori B ja tutkija C olivat syyllistyneet yhteiskuntatieteellisessä artikkelissaan tutkittujen henkilöiden puutteelliseen anonymisointiin ja tutkimuksen jakamiseen ilman tietoon perustuvaa suostumusta. Artikkelissa kuvattiin yliopisto X:n työyhteisöä, jonka jäsen C oli aikaisemmin ollut. 

Yliopisto X:n suorittamassa HTK-esiselvityksessä todettiin kirjoittajien syyllistyneen piittaamattomuuteen, joka ilmeni tutkimustulosten ja käytettyjen menetelmien huolimattomana raportointina sekä tiedeyhteisön harhaanjohtamisena. Julkaisun katsottiin sisältäneen myös sepittämistä sekä toisen tutkijan työn epäasiallista vaikeuttamista, koska tutkittavat henkilöt olivat itsekin tutkijoita.

Lausuntopyynnössään B esitti, että X ei ollut toimivaltainen suorittamaan HTK-prosessia, koska sekä B että C olivat Y:n palveluksessa epäilyn alaisen julkaisun laatimisen aikaan. B kiisti HTK-prosessin lopputuloksen myös siksi, että esiselvityksessä ei ollut ymmärretty heidän tutkimusmenetelmäänsä. Lisäksi B toi esiin, että kyseessä ei ollut tieteellinen artikkeli vaan essee, jota HTK-ohje ei koske. 

Lausunnossaan TENK totesi, että X oli oikea taho tutkimaan asian, koska C oli kuulunut X:n tiedeyhteisöön aikana jolloin epäilyksenalaisen tutkimuksen aineistoa oli kerrytetty. Koska epäillyt eivät olleet hyväksyneet esiselvityksen lopputulosta ja koska esiselvityksessä todettiin alkuperäistä epäilyä vakavampi HTK-loukkaus, tuli asiassa TENKin mukaan käynnistää varsinainen HTK-tutkinta. 

Tässä vaiheessa TENK ei ottanut lainkaan kantaa siihen, syyllistyivätkö B ja C mahdollisesti piittaamattomuuteen ja/tai vilppiin.