Lääke- ja terveystieteiden alan yliopistonlehtori A epäili esihenkilöään, professori B:tä johtamansa tutkimusryhmän tutkimusideoiden anastamisesta, muiden tutkijoiden saavutusten vähättelystä sekä heidän työnsä vaikeuttamisesta. Tapauksen keskiössä oli A:n tutkimusryhmän yhteisartikkelin käsikirjoituksessa esitetty kuvio teoreettisesta mallista, joka oli A:n mukaan syntynyt pitkällisen kehittämistyön tuloksena. A yllättyi, kun kyseinen kuvio sisältyi heidän tiimipalaverissaan B:n hankesuunnitelmaa esittelevään diaesitykseen. A:n tutkimusryhmän jäsen C oli A:n tietämättä antanut B:lle luvan kyseisen käsikirjoituksen käyttöön tämän hankevalmistelussa. A oli aikonut hakea kuvioon pohjautuvalle uudelle hankkeelle rahoitusta, mutta hän muutti suunnitelmaansa kilpailutilanteen estämiseksi. B sai hankkeelleen rahoituksen mutta A jäi ilman.
Esiselvityksen perusteella yliopiston rehtori päätti, että HTK-loukkausta ei ollut tapahtunut. Koska diaesityksessä viitattiin e.m. käsikirjoitukseen, B ei esittänyt kiistanalaista ideaa omissa nimissään. A oli tyytymätön sekä johtopäätökseen että suoritettuun HTK-prosessiin. Hänen mukaansa esiselvittäjä ei tuntenut syvällisesti sitä tieteenalaa, jota epäily koski.
Lausunnossaan TENK katsoi, että B:n olisi tullut esihenkilön asemassa aloitteellisesti ja hyvissä ajoin sopia A:n kanssa työnjaosta toisiaan lähellä olevien tutkimusaiheiden hankesuunnittelussa. B:n olisi myös pitänyt pyytää lupa kiistanalaisen käsikirjoituksen käyttöön joko kaikilta sen kirjoittajilta tai k.o. tutkimushankkeen vastuulliselta tutkijalta eli A:lta. Sitä, että B ei näin toiminut, ei voida kuitenkaan pitää anastuksena eikä piittaamattomuutena. Koska B mainitsi esityksessään käyttämänsä lähteen, kyseessä ei näin ollen ollut törkeä laiminlyönti. TENKin mukaan esiselvitys ja esiselvittäjän asiantuntemus olivat olleet riittävät, eikä asiassa tarvittu varsinaista tutkintaa.