Yhteiskuntatieteiden alan tutkija A epäili, että jatko-opiskelija B oli lisensiaatintyössään plagioinut hänen väitöskirjaansa. Asia oli tullut ilmi ensimmäisen kerran vuonna 2010, kun lisensiaatintyön tarkastusprosessi keskeytettiin. Sittemmin lisensiaatintyö hyväksyttiin. A:n mukaan siihen oli tehty vain vähäisiä muutoksia, joten hän teki asiassa HTK-epäilyilmoituksen yliopistolle.
Tiedekunnan dekaani tutki tapauksen ja totesi, että työ ei sisältänyt tietoista tai tahallista plagiointia. TENKiä ei informoitu prosessista. A teki asiassa uuden ilmoituksen yliopiston rehtorille 2017. Asiassa suoritetun varsinaisen tutkinnan jälkeen ei todettu vilppiä.
Myöskään TENKin mukaan HTK-ohjeen mukainen määritelmä plagioinnista ei täyttynyt, sillä lisensiaatintyössä viitataan A:n väitöskirjaan useassa kohtaa. Sen sijaan TENK katsoi, että B oli syyllistynyt vähättelynä ja puutteellisena viittaamisena ilmenevään piittaamattomuuteen. Puutteellinen viittaaminen oli niin runsasta ja lukijaa harhaanjohtavaa, että TENK katsoi tietyissä kohdin myös anastamisen tunnusmerkkien täyttyneen.
Yliopiston toiminnassa TENK löysi paljon huomautettavaa. Se muun muassa katsoi, että yliopisto teki menettelytapavirheen, kun se ei käynnistänyt asiassa HTK-ohjeen mukaista prosessia. Varsinaisessa tutkintaryhmässä ei TENKin mukaan ollut yhtään aidosti yliopiston ulkopuolista jäsentä.