Dosentti A katsoi, että humanistisen alan hankkeessa toteutetut haastattelut oli tehty osittain tavalla, joka saattoi aiheuttaa tutkittaville henkistä haittaa. Hän oli itse toiminut hankkeessa tutkijana. Lisäksi hän epäili, että professori B oli harhauttanut esiselvittäjää toimittamalla selvitykseen muunnellun kyselylomakkeen.
TENK katsoi lausunnossaan 2018:9, että yliopiston oli suoritettava varsinainen tutkinta sen selvittämiseksi, olisiko tutkimushankkeelle tullut tehdä ihmistieteen eettinen ennakkoarviointi ennen aineistonkeruuta. Oli myös selvitettävä, kumpaa kyselylomakkeen versiota tutkimuksessa käytettiin ja olivatko HTK-loukkauksen tunnusmerkit tässä yhteydessä täyttyneet.
TENKille toimitetun aineiston perusteella oli riidatonta, että kyselylomakkeen versiot poikkesivat toisistaan. Tästä ei kuitenkaan ollut mahdollista päätellä, että B:n toiminta olisi ollut tahallista tai törkeällä tavalla huolimatonta.
TENKille toimitetun aineiston perusteella oli mahdollista, että tietoon perustuvan suostumuksen periaate ei tutkimuksessa kaikilta osin toteutunut ja tutkimukselle olisi tullut tehdä eettinen ennakkoarviointi ennen aineistonkeruuta. B:n toiminnassa ei kuitenkaan voitu osoittaa sellaista törkeää huolimattomuutta tai holtittomuutta tutkimuksen teon eri vaiheissa, että piittaamattomuuden tunnusmerkit olisivat täyttyneet.
Yleisellä tasolla TENK muistutti lausunnossaan, että Suomessa ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi on keskeinen osa tieteen itsesääntelyjärjestelmää. Aina kun tutkimus kohdistuu ihmisiin, tutkijan vastuulla on tieteenalasta riippumatta huolehtia, että tutkimuksen eettiset riskit ja suunnitellut toimintatavat haittojen ja vahinkojen välttämiseksi käsitellään jo tutkimussuunnitelmassa. TENKin ohjeisiin sitoutuneen organisaation vastuulla on työnantajana huolehtia siitä, että sen tiedeyhteisöön kuuluvat tutkijat tuntevat tutkimusetiikkaan ja eettiseen ennakkoarviointiin liittyvät ohjeet ja suositukset ja että he noudattavat niitä.