Yliopiston X humanistisen alan väitöskirjatutkija A epäili väitöskirjansa ohjaajaa, X:n tekniikan alan professoria B A:n tutkimustyön ja julkaisujen plagioinnista ja anastamisesta. Ilmoituksen mukaan B olisi plagioinut artikkeliinsa mm. A:n luennolla esittämän kuvallisen ilmaisun. Lisäksi artikkelin haastatteluaineisto olisi ollut sepitetty.
Käynnistetyssä HTK-prosessissa noudatettiin HTK 2012 -ohjetta. Esiselvittäjä katsoi, että vaikka B oli ollut huolimaton viittauskäytännössään, hän oli kuitenkin lähettänyt kyseisen artikkelin A:lle kommentoitavaksi ennen sen julkaisemista. Vaikka A:n ja B:n kuvat ovat samankaltaiset, A:n kuvalle on löydettävissä myös esikuvia.
Varsinaisen tutkinnan tutkintaryhmä totesi B:n toimineen sekä tutkijana että ohjaajana huolimattomasti ja moitittavasti. Kiistanalaisessa artikkelissa mainituista sähköposti- ja puhelinhaastatteluista ei löytynyt muistioita. B oli kuitenkin myöntänyt huolimattomuutensa, ja hän oli pyrkinyt korjaamaan havaitut puutteellisuudet. Tutkintaryhmä arvioi, että B:n menettely oli ollut lähellä piittaamattomuutta, mutta HTK-loukkauksen raja ei ollut kuitenkaan ylittynyt. X:n rehtori päätyi samaan.
A oli tyytymätön sekä suoritettuun HTK-prosessiin että rehtorin päätökseen.
Lausunnossaan TENK katsoi, että esiselvitys ja varsinainen tutkinta olivat olleet riittävät ja huolellisesti toteutetut. Perehdyttyään asiakirja-aineistoon ja kiistanalaiseen julkaisuun TENK yhtyi rehtorin johtopäätökseen, jonka mukaan kokonaisuutena arvioiden B ei ollut syyllistynyt HTK-loukkaukseen.
Yleisellä tasolla TENK totesi, että HTK-loukkaus voidaan todeta vain, jos teko täyttää ao. HTK-loukkauskategorian tunnusmerkkien lisäksi myös HTK-loukkausten yleiset kriteerit. Näin ollen HTK-prosessissa olisi toteen näytettävä myös se, että epäilty henkilö on tutkimustyössään syyllistynyt tiedeyhteisön tahalliseen harhauttamiseen, törkeään laiminlyöntiin tai holtittomuuteen.