Yliopiston entinen tohtoriopiskelija A pyysi TENKiltä näkemystä tapaukseen, jonka selvittäminen oli yliopistossa alkanut jo vuonna 2014. TENK antoi asiassa vuonna 2016 ensimmäisen lausunnon, jonka mukaan yliopiston oli suoritettava varsinaiseen tutkinta luonnontieteen alan laitoksen epäselvien julkaisukäytäntöjen selvittämiseksi. Suoritetussa varsinaisessa tutkinnassa ei todettu HTK-loukkausta.
Uudessa lausuntopyynnössä A toivoi TENKin näkemyksen siihen, oliko varsinainen tutkinta huomioinut riittävästi hänen osuutensa opiskelija B:n diplomityön taustalla olevan tutkimuksen toteuttamiseen. A myös edelleen kyseenalaisti laitoksen tutkimushankkeissa tuotettujen artikkelien tekijyyskysymyksiin liittyvät ratkaisut sekä asiaa selvittäneen tutkintaryhmän kokoonpanon ja pätevyyden.
Lausunnossaan TENK korosti tutkimushankkeiden johtajien vastuuta ja totesi, että johtamisessa oli ollut ilmeisiä puutteita. Tutkimusryhmän vastuita, velvollisuuksia tai tekijyyttä koskevia kysymyksiä ei ollut määritelty tai kirjattu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla.
TENKille toimitetun aineiston perusteella ei kuitenkaan voinut kiistattomasti näyttää toteen, että asiavyyhteen liittyvät teot olisivat olleet tiedeyhteisön tietoista harhauttamista. TENKin näkemyksen mukaan teot eivät myöskään osoittaneet sellaista törkeysastetta, että niiden voitaisiin kiistatta katsoa olleen piittaamattomuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä.
TENKille toimitetun aineiston perusteella ei myöskään voinut päätellä kenenkään tutkintaryhmän jäsenen olleen esteellinen. TENK katsoi, että HTK-tutkinta on suoritettu yliopistossa asianmukaisesti HTK 2012 -ohjetta noudattaen.