Lääketieteen tutkija A oli esittänyt entiselle yliopistotyönantajalleen epäilyn, että saman alan professori B ja nuorempi tutkija C olisivat yhteisartikkelin kirjoittajina syyllistyneet sekä anastukseen, vääristelyyn ja kuvamanipulaatioon että A:n ansioiden vähättelyyn.
A oli toiminut yliopistolla sekä artikkelin taustalla olleen tutkimushankkeen vastuullisena tutkijana että C:n väitöskirjan ohjaajana. Kuitenkaan A:n tieteellistä panosta ei mainittu artikkelissa. Sen sijaan A:n mukaan B:n ansiot tutkimushankkeessa on artikkelissa esitetty harhaanjohtavasti, eikä B:n nimi olisi kuulunut artikkelin kirjoittajaluetteloon.
Hankkeen edetessä C oli työskennellyt osan aikaa ulkomaisessa yliopistossa. Artikkelin mukaan suurin osa tutkimuksen eläinkokeista oli tehty siellä, mutta A:n mukaan ne oli tehty hänen johdollaan Suomessa
Suoritetussa HTK-tutkinnassa todettiin A:n olleen osittain oikeassa kokeiden suorituspaikan suhteen, mutta asian taustalla vaikutti myös osapuolten välille syntynyt kiista aineiston käyttöoikeuksista. Asian tutkintaa oli vaikeuttanut se, että ulkomainen yliopisto ei suostunut asiassa yhteistyöhön.
HTK-prosessin mukaan C oli artikkelin ensimmäisenä kirjoittajana vastuussa aineistojen keruusta ja sisällöstä, mutta myös B oli syyllistynyt A:n tekijyyden vähättelyyn. Tutkintaryhmä löysi moitittavuutta myös kiistanalaista hanketta hallinnoineen yksikön toimintatavoissa. HTK-prosessin päätteeksi yliopisto ei kuitenkaan todennut, oliko asiassa tapahtunut HTK-loukkaus vai ei. Tutkija A oli tyytymätön päätökseen.
TENKin mukaan jokaisen alkuperäisessä HTK-ilmoituksessa esitetyn epäilyn osalta olisi yliopiston päätöksessä pitänyt erikseen todeta, olisiko kyseessä HTK-loukkaus. TENK pyysi yliopistoa täydentämään päätöstään HTK-loukkauskriteeristöön tukeutuen.